Produced by Jari Koivisto

Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset

SANANLASCUT

Mahdollisuden jälken monialda cootut ja nyt wastudest ahkerudella enätyt

Koonnut

Henricus Florinus

Cum Gratia & Privil: S. R. Maj:tis

TURUSA

Prändättyt JOHAN Winterildä
Cuningal: Kirjanpränt. Wuona 1702.

Hywän suowalle / Jumalata pelkäwäisel Lukialle JEsuxen Rauha ja
Siunaus!

NIjncuin Jumala Caickiwaldias / jolda caicki hywä lahja tule / on sanomattomast wijsaudestans / armollisesti lahjoittanut monda Ihmistä / erinomaisel ymmärryxellä käsittämän caickein luotuin moninaisia meno ia luondo / ia nijtä aiwan sorkeilla sanoilla toimellisesti selittämän / caikille opixi ia neuwoxi; Nijn on myös se hywä Jumala jo muinengin andanut meidän Esiwanhemmillem / täsä Suomes / sencaltaiset lahjat / että he omalla kielelläns / nijn taitawita sanoja puhunet / joita caicki owat hywäxiottanet / ja nijtä aina kerroinet / että ne wijmein owat jälkentulleille yhteisix Sananlascuixi tullet / Cuitengin / ettei ne caicki taida olla jocaitzella tiettäwät / sentähden on muinen aiwan jalost oppenut / jumalinen ja uscollinen Opettaja Jumalan Seuracunnas / Tamelan Pitäjän Kirckoherra ja Säxämäen kihlacunnan Prowasti / Her LAURENTIUS PETRI waina / jocapäiwäisest cansapuhesta lähes 50. ajaistaica sitten / nämät Sanalascut ahkerudellans muistoxi kirjoittanut / joihin sitte hänen Pojaldans / muinen corkiast oppenelda Mag. GABRIEL TAMMELINUxelda / ylistettäwäldä Prowastilda ja Kirckoherralda Lohjalla ja minulda usiat owat lisätyt / ja nyt Jumalan Cunniaxi / ja Suomen Maan caunistoxex / nijn myös nijlle otolisixi / jotca tätä kieldä oppia pytäwät / monen toiwomisen jälken Prändistä uloskäydä anetut. Nämät Sananparret ei ole suingan hyljättäwät / wan sitä suuremmas arwosa / cuin itze Jumalan Hengi on Cuningas Salomon lahjoittanut taitawammax caickia Ihmisiä / puhuman colmetuhatta Sananlascu / 1. Reg. 4:32. nijn on monda näidengin Sananlascuin seas Jumalan pyhän Sanan canssa yhtensopiwaista; mutta ei yhtäkän ilman hywä perustusta ja hyödytystä waan caicki / pidemmäldä ajatelda / oppia täynnä / puhen hywin caunistawat. Että sencaltainen sana / aicanans puhuttu on otollinen Prop. 25:23. ja nijncuin cullainen omena hopia maljasa ibid. 25. v. 11. Löytän myös näisä monda wanha puhdasta Suomen sana / jotca muun kielen hembestä secoituxest näillä maan paicoilla owat unhotuxeen joutunet. Jumala meitä caickia hengelläns hallickon / wälttämän turhia sanoja / joista duomiopäiwänä pitä lucu tehtämän Matth. 12. 36. että me poispanisim ilkiät sanat meidän suustam / Col. 3. 8. ja aina puhuisin mitä soweljas on parannuxen tarpexi / että se kelwolinen cuulla olis! Eph. 4. 8.

Paimiosta. 2. Octobr. 1702.

I. N. J.

Wanhat Suomen Sananlascut.

A.

Aamun JEsus anna tulla / Aamulla hywät sanomat!

Ah cullaist Codon elando; (sano Laisca) Jos on ruoca niukemmalda / nijn on Unda wiljemmäldä.

Ah cullaist Coto / armast asuinsia!

Ah endinen aicani / nykyinen Mieleni!

Ahwen armas tuoreelda / Särki säästöstä parambi.

Ajallans työn teondo / hetkelläns Heinän nijtto.

Ajastaica aidan tyngönäkin / wuosi wuotakenginäkin.

Ajatelles (aiwotelles / alcais / asues /) aica mene.

Ajatuxet ajan wiewät / pidätyxet pitkät päiwät.

Ajatuxes orwon neuwot / puetoxes köyhän caupat.

Aica ansoja punoa / ett on Hanhet wainiolla.

Aica / eli aicans / cutakin.

Aica Hijren haucotella / ett on Kissan kidasa.

Aica lähte ajaman; lijtto wijmein lijckuman.

Aica (se on / hywä aica) sata että Heinät ladosa.

Aica tulla / toinen mennä / colmas ilmalla olla.

Aica tulla / toinen mennä / colmas orwoin ajatella.

Aina hännäs cuin juotto porsas.

Aina päällä cuin säcki Myllyn päällä.

Aina lähtewätä catzotan / saapa ihastutan.

Aina seas / cuin paha penningi äyris.

Aina sijhen Corsi jää / cusa cuorma caatu.

Aina / eli caicki / suuna / cuin Simpu päänä.

Aina usi hembeembi; ehkä endinen parembi.

Aitasta Sica sucuisin.

Alaisin Raudan coke; juoma Miehen näke.

Alastoinda nauretan; ei suuren lijnan candajata.

Alla Cana etc / catzo / päällä Cuckoi.

Anda hywä wähästäkin; eipä paha paljostacan.

Anda matokin macawan rauhan.

Anda saita harwoingin; ei syöläs sinäikänä.

Anna JEsus illan tulla / illan ilman maineita!

Anna juosta jouhihännän / kipata cowacawion / Rautasorcan sorwoitella.

Anna maata Matcamiehen; anna wieran lewätä:

Anna mennä Männistöön; kyllä männistö wetä.

Anna pahalle paljo walda; otta itze enämmän.

Anna warjon wenyä.

Annettu luwattu lahja.

Annettu wala nijn hywä / cuin tehty.

Annetusta annetan; ei tieldä löytystä.

Anoin / ei annettu; otin idze / ei toruttu.

Ansaittu anottu ruoca; syöty leicattu pala.

Arca hengens pitä. Eli / Arca nahcans canda.

Arca händä peljäckön; älkön jalo paecko.

Arca medzään / jalo cotia.

Arca purtu on / helle lyöty.

Armahd' Jumal Joulun päälle / cuin ej woita Pöydän päällä.

Armast Codon eländö! Catzo: ah cullaist.

Armu cuole / Catzo: Yrmy.

Asettans cukin corja.

Asia Kylään mennes; waan mikä lähteis?

Asiaa mies kylään; Waimo wasten syömistäns.

Asia nijn / cuin ajetan; työ nijn / cuin tehdän; laki nijn / cuin luetan.

Awa Säckis / cuin Porsas taritan; jos se tarwitan.

Awenolla sen andiaiset / lähtellä läxiäiset / pidetän.

Awoi porti Herrois tullesa; waan kijnni lähteisä.

Auta JEsus köyhä miestä! Ricas rijdoingin elä.

Autit muinen mutcat miestä / mutcat muinen / juonet ennen; ei sillen sinäikänä.

Autuas Awainpijca; käy tupan / käy cotan / keicuttele Kellarijn.

Autuas Emännän lango; Pöydän päähän pöykähtä; waiwainen Isännän lango; owen suuhun seisatta.

Autuas toisen wahingosta wijsaxi tulee.

C.

Caali Cartanon pitä / Wellingi welan teke / Puuro puita louhiman sc: pane:

Caali kiehui caiken päiwän; Liha lijwaxi licois.

Caali minun Caimani; Wellingi weljäni; Puuro paras Ystäwäni.

Caatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu.

Cacoi (Tuuli) cacun / pohja puolen; Itä ei aina anna.

Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän.

Cahu cauwas cuulu; Tora toiseen Kylään.

Caicki Cangan cutoisit; mutt' ei polje puoleckan.

Caicki caunit cotona / Ihanat Isän majasa; kembit Kirckowaatteisa.

Caicki cosiat copiat; Caicki Fangit waiwaiset;

Caicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa / cusa miestä tarwitan.

Caicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans / eikä warhain nousemistans.

Caicki hullut köyhänä; Waimot rickat hywät Emännät.

Caicki köyhät hullut; Caicki rickat copiat.

Caicki puhujan suuhun tule.

Caicki purtua pure; caicki pandua pane; hätäynnyttä häti.

Caickia Sairan Mieli teke:

Caicki suuna / Cadzo: Aina suuna.

Caicki taloi tarwitze; Lijnaiseckin / langaiseckin; Yxin caxiwartiseckin.

Caicki taloi tarwitze; Suuret Neulat / harwat Seulat / työreet / tacareet.

Caicki wiedyldä warcat.

Caljalla työt tehdän; Oluella pidot pidetän.

Calja naura Oluen töitä.

Callis cauppa rahattoman / waicka hahden partalla.

Calutan luukin lihawan; syödän liha laihemmangin.

Carckoi (caritza) wettä waitele; caicki carckoiset jano.

Carpiosta calja pannan; oltta tylyä tynnyristä.

Caswa cannettu lapsi.

Caswa kiwinen peldo; wan ei caswa cackarainen.

Catti yxin saalins syö / eij sen lihawambi.

Catzo cattikin (kissakin) Cuningan silmijn.

Catzo calus / muista murus / ajattele asias.

Catzo omas / anna toisen oma silläns olla.

Catto huonen Honga on.

Caucakin paha tuodan; hywäkin lähes jätetän.

Cauca matala meri kylmä; wiel edembä hyytä: se on / cauca wijsas puhu / wiel edemmä ajattele.

Caunaa (wiha) cuin kieli caunaa / se on raisca.

Caunis cacku pääldä nähden / acanainen alda cuoren; ei siunattu sisäldä: Eli: Ei sima (hywä) sisäldä syödä.

Caunis catzo carwans; ruma työn teke.

Caunis caicki woitta. Caunis caickein mielen nouta.

Caunis caupalle parembi; ruma työhön rohkiambi.

Caunis caulan kijcutella / cuin on caula caunistettu.

Caunis on hywän muotoinen.

Cauroja (kylwetän) cacarin suuhun / Käen suuhun Herneitä.

Cauwan cauwas käetän; cauwan caucana ollan.

Cauwango wale coiran caulas?

Cauwas caucainen sanoman wie.

Cauwas käetän / lästä palatan.

Cauwas wijsas näke / wiel edemmä ajattele.

Caxi cauppaa teke / colmas pääldä catzele.

Caxi kättä reittä myöden / on köyhällä.

Caxi sairalla tapa; taicka cuole / taicka parandu.

Caxi tietä tijnellä / taicka luo / taicka canda.

Caxi sana wanha wirtä.

Caxi weistä Warcalla /; tyhjä tuppi wiedyn wyöllä.

Caxi wijttä kymmenesä / wijttä kymmendä sadasa.

Caxi yhden Herra; colme yhden Cuningas.

Cocoo (paljoutta) kylä kysy; ei carwan cauneutta.

Codon wilja caucanakin.

Cohta Lapsi cuolella (jonga lapsi on cuollu) toinen wäärin mennellä.

Cohtus paras custakin; Cohtus hywä Mackarastakin.

Coira aidalla / händä raosa.

Coira otta oxennuxens; paha Waimo andimens.

Coirat cutzuin tulewat / (pitoon) hywät wierat cutzumata. Ironia.

Cokennut caicki tietä / waiwainen caicki coke.

Colmecuissa (colmen cuun wanha Lapsi) colcan cuule; cuusicuissa cucan (paijan) otta.

Colmisäinen Jumalan köysi.

Colmiöisen (wasican) corsi suusa.

Combastu hewoinen neljäld jalalda; saaticka Ihminen sanalda.

Conna Calja Oluen suhten / eli tykönä.

Coska conna pääse correll / nijn hän pyytä orrell.

Consti camala asia on.

Cope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata.

Corele toisten Häisäs.

Coreutta corcokengä; siweyttä Silckisucka.

Corkia cotoinen kynnys / toisen kerran caswates.

Corpi caapu köyhän miehen.

Corwacuullons coirakin haucku.

Corwa enimmän maita käy.

Cosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon / kewällä wettä paljon / talwella wilu / kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista. Catzo: pahalla Sialla.

Cosca Sangarit sotiwat / silloin turcan tucka tuoxu.

Cotians cuollu wiedän.

Coto carjan corja / yö pahan perhen. Catzo: Ehto carjan.

Coto coira woittane metzä coiran hauckumas.

Cotonans coirakin cope; cuckoi omal tungiolla.

Cotona codon menot. Eli: Cotona codon sanomat.

Cotona cowan wara.

Cotona Lapsi Enoilas / (Enoin tykönä) Tätiläsä (Tädin tykönä) wieras lapsi.

Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen.

Cotosia pahan orpanan.

Cowa caickijn cose.

Cowa kengä jalan sylkyttä; Eli syylyttä.

Cuca coiran hännän nosta / jos ei hän itze?

Cuca cotowarcan catzo?

Cuca Jumalan neuwot tietä?

Cuca tiesi / cuca luuli lapsen orwoixi tulewan?

Cuca tiesi / cuca luuli peipuisen ylönexi / kedon (se on laihan pellon) caswanexi / lapsen pienen paisunexi?

Cuca tiesi cungin mielen? kengä kenengän sydämen.

Cuckoi päällä curjanakin; cana alla armasnakin.

Cuha suuri lahna lawia / catzoa caten silmäldä / miehen toisen carpasa (wenhesä).

Cuin caxi warast rijtele / nijn talonpoica lehmäns saa.

Cuin hullu marckinoilla tule / nijn cauppamies rahaa saa.

Cuin lapsi saa sitä cuin hän itke / nijn hän on äneti.

Cuin minä suutuin surwomasta / päiwyin petkelin tomusta / riuduin rihtä tappamasta / waiwuin warsityön teosta / wäsyin wettä candamasta; suurus suustani putois / hywä leipä leuwoildani; söisin kyllä / joisin kyllä; täyty olla tällänskin.

Cuin on lapsi wanhinbana / pahin paimenna perhen / onehin opettajana; ei sijnä hywin eletä.

Cuin on wamma warpasa / kipu keskellä sydändä.

Cuin tule aljetuxi / nijn tule culunexi.

Culda ruskia / ruis wielä ruskiambi.

Culda yösäkin culu.

Culu cuikistellengin; mene maistellengin.

Culu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin.

Cuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen.

Cunnia hywä tapa / ehkä yxin huonesa.

Cunnia sille / joca cunnian taita.

Cunnia sille / jolle cunnia tule.

Cuolema ruton seasa; uni torcan portailla.

Cuolewat Cuningatkin; waipuwad waldiackin.

Cuollena coira tapans heittä; Ei paha coira cuollenacan.

Cusa cacku syödän / sijnä toinen / eli caxi / saadan.

Cusa cotca lounahta / sijnä saawat pieneckin linnut.

Cusa pelco lacka / sijnä waiwaisus alca.

Cusa ei ole pelco / sijnä ei ole häpyä / ei toiwo / ei cunniata

Cusa työ tehdän / sijnä ruoca syödän / eli saadan.

Cusa wähä kimalaisia / (mettiäisiä) sijnä wähä hunajata.

Cuuseen curotta / catawahan crapsahta.

Custa Cuningas cullad saa?

Cutojans tutcamensa; luojansa kerinpalaiset.

Cuu kesään kirwiaisest (leiwoisest) wähä wästaräckisest.

Cuuldele / cuin sica pawusa.

Cuullons coirakin haucku. Catzo: Corwacuullons.

Cuulu cuurnan cuickuna / waicka ei Mämmin mähkinä.

Cuuluisa rickan / eli Herrain / tauti; ei köyhän cuolemacan.

Cuuron pilwestä sata; cajanesta caiken päiwän.

Cuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli Cuwa syömätä elä.

Cuwastans cuckoi laula; wihwostans lehmä lypsä.

Cuwuxens culon kewäisen / sykyisellä taudixens / Eläin syö.

E.

Edes eiläinen / eli endinen päiwä on.

Edeskäydä käsketän / edeskäydä / ei paeta.

Edespäin cauppa käy.

Ehto carjan coco / Yö pahan perhen.

Ehto Eräitzen (Matcamiehen) saando / hämy wieran tulendo.

Ehtona erän perä nähdän.

Ehtona itcu / Aamulla Ilo.

Ei aica ajan mendy / wuotta lehden langettua. Eli: Ei ikä ijän mendyä.

Ei aica miestä odota / jollei mies aicaa.

Eij aina Andin tuuli / Pietarin peräntacainen / Wielä tuuli Thuomangin.

Ei alastoinda coirakan haucu.

Ei auta ambuman / ettei ole nuolen noutajata.

Ei auta Laulaman / cosca ei cuulla cummingan.

Ei auta Linnun lendämän / siitte cuin sijpens on mistanut.

Ei auta wuohen määkymän / cosca ei Cauris cajo

Ei caickein caunin yhtäläinen. Eli: Ei yhden caunis caickein caunis.

Ei caicki Culda / cuin kijldä; Eikä hopia / cuin hohta. Eli Ei caicki
Culda cuumottawa / eikä helckywä hopia.

Ei caicki ajatuxet tule seulan päälle.

Ei caicki puhet pysy Weden päällä.

Ei caicki päiwät wielä ehtolla ole.

Ei caicki taudit ole cuolemaxi.

Ei caicki yhtä tee.

Ei caicki ystäwät yhten piton mahdu.

Ei calu saaden rickaxi tulla / waan säästäen.

Ei cangas corjellen cudota; oja / Eli sonda / luoda luowaellen; Kiwi jauha kijwatellen; Heinä heitellen coota.

Ei cangas (sandainen maa) lacoon caadu / eikä Siemendäns cadota.

Ei Carhua witzalla lyömist ole.

Ei carja nijn cato / cuin Paimenet puhuwat.

Ei caten coto corkene.

Ei cauhalla mieldä päähän saada.

Ei cauha warreta kelpa.

Ei coira carwan catzomista ole.

Ei Coira ennen uida taida / cuin händä castu.

Ei coirall cunniata ole.

Ei Coira luuta wingahda / ehkä cohta lyödäisin.

Ei connan cohtu ole / pahan miehen mieldä taita.

Ei connas coscan tali ole / ehkä kesällä tapeitais.

Ei Corppi corpin silmä puhcaise.

Ei cossin cohua täydy / wähän miehen wääten käydä.

Ei Culda culda ole; Leipä culda culda on.

Ei cumarrettu caula leicata.

Ei Cuningascan culda syö.

Ei cunnia tule culuttamata.

Ei cuolema ole kirckomessu; eikä hengi nauraen lähde.

Ei cuucan ennen paista / cuin täydellens tule.

Ei cuuroille cahta saarna täydy.

Ei ennensaadulla cauwan eletä; ellei Jumala wastaist anna.

Ei epäluulo ole tiedon werta.

Ei Ucko (emändä) eriä tiedä / cusa Uro uhon näke / poica waimon waiwa päiwät.

Ei halla haosta lähde / caste warjosta warise / Eli caste calwesta cato / päiwän Bertelin perästä.

Ei helwetti ikänäns täynä ole.

Ei Hemme heiniä saa.

Ei Hepo cuowista cuole / eikä Lehmä Leiwoisesta / lammas randarauckoisesta.

Ei hepo kijtä hapoinda wettä / jouhihändä juomingita.

Ei Hijri heinäcuorman alla cuole.

Ei Hijri hewoisen wäärtti / häjy Lapsi miehen werta.

Ei hoppu hywäxi ole.

Ei hopus Sata ajastaica eletä.

Ei hulluus häwimäst kiellä.

Ei hulluus kiellä cuolemast / pahuus cauwan elämäst.

Ei huoralla häpyä ole.

Ei hywä hauki suolas pahene.

Ei hywä hylkynä ole / culdapenning culkeilla.

Ei hywäkän hewoista saa aja / enä cuin hän woi.

Ei hywä paha tee.

Ei hywän sanan woima ole. Se on / ei paremba ole.

Ei hywä sana woidetta tarwitze.

Ei häistä keräjän mennä.

Ei häjy häwetä taida. Eli: Ei häjyllä häpy ole.

Ei härkä usein Linnasta palaja / lammas Lautamieheldäkän.

Ei hästi häitä kijtä / hepo pitkiä pitoja / Juohihändä juomingita.
Catzo: Ei hepo kijtä.

Ei hätä hengen lähteisä. Se on: Ei wielä henges lähde.

Ei hätä häwetä anna / kijru cauwan kijnnitellä.

Ei hätäynnellä puolda ole.

Ei jalon jalad palele / hywäin kynnet kynnistele.

Ei itcu hädästä päästä / poru (Parcu) päiwistä pahoista.

Ei istuwata / suwata / catzeliata suoda / eikä tekewätä pahaxi panna.

Ei ketän cuckaro caulas hirtetä.

Ei kirwes kiween pysty / Napacaira callioon.

Ei Kiwi jauha Kiewastellen / ilman orjan olcapäjtä / Pijcan pienitä käsitä.

Ei kylä cudetta kiellä kyynäräldä kymmeneldä.

Ei kylänmies kitua kiellä.

Ei kädetöin cato.

Ei käeten cuolla / eikä uhaten eletä.

Ei käskewä wäsy.

Ei köyhän hywä täydy / maankäywän macupala.

Ei lainan ottaja calua puutu.

Ei laisca ole jocamiehen Drengi.

Ei laisca onnens tiedä laitta.

Ei lapsi lambaxi ole.

Ei lapsen täydy iso cappalda leipä.

Ei lapset lakia tiedä / Waimod wallan duomiota.

Ei lapsi laolle / eli lacoon / cuole.

Ei leipä leikin syödä / cacku nauraen calweta / Waate pilcalla pidetä / miehen wieran edesä / waimon angaran apuna.

Ei lijckuwan kiwen päällä sammala caswa.

Ei Linducan lennä / ennen cuin sijwet täydelläns tulewat. Catzo: Ei cuucan.

Ei luodustans saa cungan mennä. Catzo nijn luotu.

Ei lämmin luuta särje.

Ei maaten marcat saada / istuen isoit hopiat.

Ei macawan suden suuhun lammas juoxe; eikä uneljan kissan suuhun hijri samo.

Ei manaten maan ala mennä.

Ei matocan macawata pane. Catzo: anda matokin.

Ei menewät pitä saa.

Ei miestä manatus ole.

Ei miestä tawatoinda ole.

Ei muoto panna murkinaxi / caunis carwa cattilaan.

Ei naurosa järke ole.

Ei neuwo wäärään wie.

Ei nijn paha / ettei jocu kijtä; eikä nijn hywä / ettei jocu laita.

Ei nijn paha etttei johongun hywä.

Ei nijn pitkä / ettei curoita; eikä nijn lyhy / ettei cumarra.

Ei nijn pitkä päiwä / ettei ehto perästä.

Ei nijn wanha / joca ei luule wuotta eläwäns; eikä nijn nuorta / joca tietä wanhax tulewans.

Ei nijn wetelä weri / ettei sakiambi wettä.

Ei nuolu watza täytä.

Ei ole aitasta cotona / eikä maasa wartasta / cuin ei tahdota anda.

Ei ole caicki pahat päiwät nähdyt.

Ei ole kädesä Kärpä pinosta / Neitzy nuori Turcuisesta.

Ei ole päätä Päjänellä / loppua lapin wedellä.

Ei ole wanhasa wara / turwa tutisewasa.

Ei ole Ämmän ähkymistä / cosca on Äijän pää sylisä / Äijän parta parmoilla.

Ei orhi olutta kijtä / hepo pitkiä pitoja. Catzo: ei Hästi.

Ei orja lugulle panna / palckawaimo taikinalla.

Ei ottawa jääpä catzo.

Ei paha ensin cuole.

Ei paha Lyödengän parane / Eli: ei pahast lyödengän ole.

Ei pahan silmän paljo pidä näkemän.

Ei panna paeta anna / murha mennä muille maille.

Ei pandu mieli pääsä pysy. eli panendo mieli päähän pysty.

Ei persoja saa Pohjamaalle wiedä; caicki hywät calad syö.

Ei persoja erijn (matcoin) panna.

Ei pohja suwe kiellä / eikä etelä kylmämäst.

Ei saa purjetta ylömmä wetä / cuin wenhe canda / eli saldi.

Ei päiwä piwon täysi ole. Catzo: Ei caicki päiwät.

Ei pääldä saa tähteitä tehdä.

Ei rickan rahoja tietä / eikä / äweriän ääriä.

Ei rico mieli miehen päätä / tee terweys paha / lyötä suuta nisuinen leipä / hiero kättä tarwoin sarwi. Eli:

Ei rico mieli miehen päätä / lohi coske sowaise / maita mansicka pahenna / muuta musticka mäkiä / polda puola cangarita. Catzo: Ei särje.

Ei rijdoist rahoja ole.

Ei Romi yhtenä päiwän ole rakettu.

Ei rupinen pää paljo tarwitze / ennen cuin werelle tule.

Ei saada wihoin wilja pöytän / maaten makiat palat.

Ei saadusa saamista ole.

Ei saanut parata parca; eikä turca toisin tehdä.

Ei saita Sica ruoki / wisu wierasta rawitze.

Ei salli sawinen peldo / eikä sonnatoin suwaitze / sucan wartta walkiata / kengän cuortti corkiat eli coriata kyndäjätä.

Ei sana (sanoma) sauwa tarvitze.

Ei sana sijwitä lennä / puhumata cauwas cuulu.

Ei Saucoi sala saada / näkemätä näädän poica.

Et se anowalle anna / joca ei waitelewalle anna.

Ei se cadu / cuin catzo.

Ei se cuwusa ole / cuin nocasa on.

Ei se hewoisen cauppa ole.

Ei se hullu ole / joca ano; wan joca anda.

Ei se laita lapsians / eikä polje puolisans.

Ei se lasten leicki ole.

Ei se mahda metzään mennä / joca pelkä joca puun päällens caatuwan.

Ei se muna munaan waiheta.

Ei se naista woida / joca lailda woidan.

Ei sen kieli ole wellingis palanud.

Ei sen mieli mettä keitä / joca suures murhesa on.

Ei se nijn cuucka ole / cuin ondu / eikä nijn waiwainen / cuin hän walitta.

Ei sen wuohet ole aina cotona.

Ei se ole ihmettä nähny joca ei miestä juopunutta / waimo alastoinda.

Ei se paljo catzo / joca ei omans catzo.

Ei se parcuin parane / eikä huutain huokene.

Ei se puhuen parane.

Ei se sanast tiedä / joca ei puolest ymmärrä.

Ei se sicaan tule / cuin sucuuns tule.

Ei se tahdo anda / joca kysy.

Ei se toista saa / joca ei toista culuta.

Ei se ujoons cuole.

Ei seulasta satoja saada / piwon täydest kymmenitä.

Ei se uunna utistans syö / palawana paistians.

Ei se warasta tohdi / joca ei wannoa tohdi.

Ei se wuohi toista taida autta / joca itze hapa calwa.

Ei Silacka suolas mätäne.

Ei siliä wuolemista tarwitze.

Ei sinun pääs walkiuden tähden.

Ei sitä sydän cuole / cuin ei Silmä näe.

Ei sodat sanomita ole / cowat ilmat mainioita.

Ei sota suosia catzo / tauti mieliä pahoja.

Ei suotta cuolla; waicka suotta sairastetan.

Ei suulla saa cunniata canda.

Ei suuttoman sanoja tietä / kielettömän lausumita.

Ei syndymä siansa catzo / cuollu paickans walitze.

Ei syödysä syömistä ole.

Ei syönellä cahta lounetta / eli murkinata / ole.

Ei syöttiläs tiedä / mitä elätti wingu.

Ei syöpä jääpä catzo / ottawa telapuuta.

Ei särje mieli Miehen päätä / waicka paljokin olis. Catzo: Ei rico.

Ei tai malja maata käske / hywä hyrsy huicandella.

Ei taito tackana ole.

Ei talwi mene tacans catzomata.

Ei tasain tasaiset päiwät / ajat caicki yhtäläiset / Toinen nai nappa
Neitzen / toinen ämmän ähkywäisen.

Ei tautican (tuonican) tyhjästä ota / tuuli jääldä caljamalda.

Ei totta kieldä saa.

Ei tuki suowa alenna / wara wenhettä caada.

Ei Turcu ole tuwan tacana / Caupungi cujan pääsä / Saxa saunan louckasa.

Ei tyhjä liendä tee.

Ei tyhjä säcki seisoalla pysy.

Ei tyhjä taikina happane.

Ei työt tehden lopu / wirret laulaen wähene / parmat tappain cato.

Ei täydy sian päätä waiwaisen caalijn.

Ei ulwowa Susi lammasta murra.

Ei uni maaten lopu / nälkä hautanaurista.

Ei uutta palanesa ole.

Ei waca wapise / eikä luja lutise.

Ei wahingo huuten tule.

Ei wahingon wäräjällä kengän seiso.

Ei wahingo yxinäns tule.

Ei wanha waratoin ole.

Ei wanha wiata cuole.

Ei wanhus pahudest estä.

Ei wara wenhettä cada / catzo: Ei tuki.

Ei warasta ole / jolle warcan pesä.

Ei warcalla puolda ole.

Ei warcan waloista ole.

Ei wares kiroen cuole / corppi cuiwijn sanoin.

Ei wasicka rucoellen elä.

Ei Wedet taiwas mätäne.

Ei welasta maxamata päästä.

Ei wesi cassis pysy.

Ei wesi haawa tee.

Ei wettä wihalla juoda / calja cateudella.

Ei wielä caicki päiwät ehtolla ole. Catzo: Ei caicki päiwät.

Ei wiepä jääpä catzo / ottawa telapuuta / lähtewä tulo catowa.

Ei wihoin wihille saada / eikä wäellä wäwyxi / ylönmielin ystäwäxi.

Ei wilja waiwata saada / cala jalan castamata.

Ei witza Luuta särje.

Ei yhtä hywä saa ihastu / ei cahta paha peljästy.

Ei yxikän Äitins poica juowuxis ole.

Ei yöldä silmä puhke / hämäräldä jalca taitu. Se on / kyllä Yöllä aica.

Eletty eiläinen päiwä / tämä päiwä tähän saacka / Neuwon Jumala huomiseen pitä. Catzo: Edes eiläinen.

Eletän että myöden / syödän tacaa / Eli ewästä / myöden / soutan wettä myöden.

Eli Culda cuckarosa / Sotamiehen (eli sanda sieramisa).

Elä coira yhdentaloin / cuole coira cahden codon.

Elä Eli kitu cuin toucka puun raosa.

Eläwä händ mainitze / eij cuollu mitän puhu.

Eläwäinen Lasten tauti.

Eläwä palawans tunde. Catzo: kyllä eläwä / etc.

Emändä hywä taloisa / ehkä ilman istucon.

Emän eljet tyttärellä / pojalla isäns asumet.

Emänäll on eljet colmet / eljet colmet kengät colmet; yhdet luiset / toiset puiset / colmannet ketiset kengät; luisilla käwi kyläsä / puisilla käwi cotona / ketisillä kircko tiellä. Ketiset / se on nahka kengät.

Endinen aicani nykyinen mielen. Catzo: ah end.

En minä huole / coskei naida.

En minä toiwoani paljongan pane.

Ennen puu taittu / cuin taiwasen ulottu.

Ennen tehny työn teke wasta-alcu ajatele.

Ennättäwän munat carilla.

En sano wihoin / engä wiljoin / Se on / en sano sortain / engä auttain; wan sanon totuden.

Enämbi woitta. Catzo: isoi.

Enämbi wähembi härkä / matalembi corkiambi / musta härkä walkiambi.
Mielin kielin puhuwain tapa.

Eropäiwät hartaimmat.

Esipuhe lain täyttä.

Etens eläwä ajuttele / eli puhu / tacans cuollu catzele.

Eten wetänyt woitta.

Etzei Suomet sorkeinda / maat walitzi walkeinda; jo naidut parhat pijcat / etzitellyt ehkiämmät; Täydyi naida tähteitä; Tulisossa sormijn / käten kählöi / eli kähmöi / käändyi / onehin olille joudui.

H.

Halla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana.

Hallakin matalan meren kylmä.

Halla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä.

Halla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze.

Halpa köyhän calu on.

Halpa waimo haldiatoin haldialisten seas.

Halpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä.

Halpa waimo Lapsillinen / (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen.

Harackata ammuttin / warexen waara sattui.

Harwoin Haracka caunis.

Harwoin härkä linnasta pala. Catzo: Ei härkä.

Haucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä.

Haucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa.

Haucku häjykin coira hywän coiran cahleisa.

Haucottele harwoin syöny; cascottele cauwa maanu.

Häwericki (köyhä tyhjä) harwoin saanud / näwericki (närer icke) nälkäinen.

Hawissa (nopeudes) sodan jaco i.e. ennättäwä saalin pitä.

Hellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles.

Hengens edest cukin waiwa näke eli soti.

Hepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen.

Hepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca lapsellensa.

Herroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla.

Herroix Herrain coirackin.

Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö.

Hewoisesa miehen Hengi; ratzusa: rahan wahingo.

Hewoistans hullu kijtti; mieletöin emändätäns; mielipuoli poikians.

Hiha minun / ei hihacan. Se on / Ei minun mitän tule.

Hijri perhen toran syö / eli kätke.

Hiki hellen / lämmin laiscan / packainen pahan uron.

Hiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.

Hiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen.

Hiljainen (myöhäinen) Herrain meno.

Hiljaiset Herrain picaisetkin.

Hiljan hywänä / cauwan pahana / ijänpäiwän ilkiänä.

Hiljaxens heicko (eli hieno / huono) käy; sauwan woimatoin pitä.

Hiljaxens / cuin hijri culos / eli terwas.

Hiwu hihnainengin; rauke rautainengin / culu culdainengin.

Hullu caiken tietons sano. Catzo: Hullu wirtans.

Hullu hewoista etzi / cosc on kello kädesä.

Hullu hätäynny on.

Hulluilla Herrat kyndäwät.

Hullu kijtti Härkiäns. Catzo: Hewoistans.

Hullun ewäs ensin syödän.

Hullu paljon työtä teke elä wijsas wähemmälläkin.

Hullu pijmällä jano / epätyty naurella.

Hullu saapa wiha; sijtä saa saamatoingin.

Hullu suuna / houcka päänä / mieletöin kitana caicki.

Hullu syöwälle toru / naurawalle tappele.

Hullu wieran kyläldä cutzu / epätaito tanhualda.

Hullu wijsast neuwo; wijsas willin tule.

Hullu wirtens tyyni lauloi / mieletöin pani lopulle eli joca sanansa; sijtä wijsas wirren otti.

Humala mielen otta; Jumala mielen anda.

Humala oluen cunnia.

Humala on toinen mies.

Hunaja kieles / myrcky mieles.

Huora muoristakin tule / muori huoran tyttärestä / saa tulla.

Huoran itcu / warcan wala / juopunen Jumalan kijtos / owat caicki yhtä.

Huoras hoimiesten eländö / mutt' on työtä päätä warjelles.

Huorat hulluxi tekewät / salawaimot waiwaisexi.

Huorat hywäckin waimot; Ei portot puoleckan.

Hupa aica himmerkis; ilo ystäwäin seas; hausca JEsuxen codosa.

Hylkellä Walascala ongitan.

Hywä caali tarwitze paljo höystö.

Hywä caickin kerki; terwa caickijn tarttu.

Hywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella. Hyllyldä / se on corkiald laudalda.

Hywä hoicka huowin waimo; paxusta Papin emändä.

Hywä joca kimbus; paljo pare joca paitzi.

Hywäin työt; pahain puhet.

Hywä kello cauwas cuulu; paha paljo edemmä.

Hywä kijtetyn mieli / wetelä kijtoxen liemi.

Hywä kyllä / kynnä paljon / kyynärä waon wälillä. Nijn teke paha peldomies.

Hywä kyläs ystäwä / perhes peljättäpä.

Hywällä nimiä paljo; pahalla tapoja paljo.

Hywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten.

Hywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia.

Hywän pinon tykänä on hywä lastuja poimia. Catzo: kyllä hywän.

Hywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi.

Hywä olla ylläpäänä / cosc on ylläpään pitäjä.

Hywä on joucosa Jumala / cumpanina JEsus caunis.

Hywä / paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset.

Hywä suulas / paha kieläs; wai olewa caicki woitta.

Hywä syönettä syöttä / työlläs cuolut wirwotta.

Hywä taitawan laula.

Hywä tiesä ystäwä; kyläsä poikettapa; reppu reesä parembi.

Hywät pijcat; caunit tyttäret; custa pahat waimot tulewat.

Hywät päiwät owat saanella.

Hywät suosa suuret kengät; kircosa kepiät kengät.

Hywä wirsi / caunis äni; laulaja sitä parembi.

Hywä wirsi pitä caxi kerta laulettaman.

Hywä ylhäldä puhu / wäen pääldä mällitellä. Catzo: Hywä hyllyldä.

Hywä Yöllä soudiskella / cuuwalolla culjeskella.

Händänä häjy hewoinen; paha pijca palmicoinna.

Häpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä.

Häpiä häistä lähteisä / juosta juoman joesta / eli juoda joelda wettä.

Häpiä händän tule. Pahasta työstä.

Härkä hywä teuraxi; rijhen loucas carpioxi; Cannun ure siemexi.

Hätä hylken meresä; tusca miehen jalcapuusa. Se on. Ei ole tusca.

Hätä käski härjän juosta / packo paimenen paeta.

Hätäisen cauppa ei pidä tehtämän.

Hätä Neitzen kädes; wijcot (hääwijcot) wijmeiset edes.

Hätä neuwon muista.

Hätäynny caicki coke.

Höyhömistäns lindu tutan.

I/J.

Jacajan osa pahin / eli wähin on.

Jalan alda jaettu syödän.

Jalan tiestä jotain on; istuwalle ei mitän.

Jalca haudas / toinen haudan partalla.

Jatcain laiwackin tehdän.

Idän ilmat ilkiämmät / pohjan packaiset pahimmat / Lännen tuulet lensiämmät.

Idän suwi / idän talwi / idän keskellä kesä.

Idästä isoit satet; luotesta weden loput.

JEsus on onni orwoilasten.

JEsus tietä onnen orwoilasten.

Iha (hywä mieli) köyhän laihakin.

Ihmex kirppu pääsä; wahingoxi täi sucasa.

Ihmiselle wahingo tule; ei kiwille eli cannoille.

Ikä härjän kynnättä / ei coco coongan hywä.

Ikäwä eläwät cuoletta / eli walwoa cuolewaxi.

Ikäwä nälkä työxi. Nijncuin tyhjä työ.

Ikä yxi Ihmisellä; monda aica ijäsä.

Illalla paras ilma / kijttä partasuun poica / Wuonna toisna morsianda.

Ilma sodackin estä.

Iloisansa lapsen mieli / että cattila tulella / natin cando cattilasa.

Iloinen cuin hepo nylkeis.

Ilo köyhän cuolemasta; pilcka waiwaisen pidosta.

Ilo meillä / muori cuoli; liha / papuja keitetän.

Ilo nuoren / waicka köyhä; waiwa wanhan / waicka ricas.

Ilo nuoren luotingin / waiwaisengin / wiljaisengin cohden cowaonnisengin.

Immun (Pijcan) itcut / lesken lenget (huocauxet) eij miehen parrattoman.

Joca ainoans anda / se itzens häwittä.

Joca cuuseen curoitta / se catawaan crapsatta.

Joca ei cuusinaista cuckaroon pane / ei se äyriä coconsaa.

Joca ei puolest sanast ymmärrä / ei se cocosanast wijsammaxi tule.
Catzo: Ei se sanasta.

Joca ei wannoa tohdi. Catzo: Ei se warasta.

Joca endistä kijttä / se wastaista toiwo.

Joca hiljain hihtäne / se jalot jättäne.

Joca juo joca pisaran / joca cannun callista / see saa sinisen silmän / cumauxen corwallensa.

Joca keitetyn paista / se kypsen syö. Eli: Joca kypsen paista / kypsen se makian maista.

Joca kyrsän kylällä syö / se lainan cohta cotians tuo.

Joca laisca lauwantaina / se on musta sunnuntaina.

Joca laitta paha / laittacon suwista talwe; joca kijttä hywä / kijttäkän hywä Jumalat.

Joca liha etzi / se luun löytä.

Joca nuorna coris (corireesä) se wanhana wandilla.

Joca on julma juhdallens / se on walju waimollens.

Joca on nahas / se on rahas; joca on weras / se on welas.

Joca on ylön ylpe / kyllä sen nälkä nylke.

Joca paljon lupa / se wähän anda.

Joca paljon saa / se enämmän pyytä.

Joca pijcana toru / kyllä se waimona tappele.

Joca pitä köykäisen käden / pitäkön rascan cuccaron.

Joca pitä suuren suun / pitäkön lawian seljän.

Joca pitä ison tacapuolen / Se pitäkön awarat ruocket.

Jocapäiwä lämmin leipä / jocapäiwä leiwän loppu.

Joca rutoin (kijrusti) portalla / toipa torcando wedesä / eli ojasa.

Joca tahto coiran suusta luuta otta / andacon liha jällens.

Joca tyynän (tywenen) maaca / se tuulen souta.

Joca warhain satuloitze / se hiljain aja.

Joca witzata / eli pelwota / caswa / se cunniata cuole.

Joca wähän ylöncatzo / se paljon mista.

Joca wähäst alca / eli rupe / warastaman / se köyten lopetta.

Joco eli jos hän käy sywään / eli saween / arwollans minä händä coen.

Joki wäärä soutaminen / noroniemi noutaminen.

Jo kynnys hirttä corkiambi; Lapsen cotia tuldua / Wanhemmitten cuoleman jälken.

Jo Laki lainehti: duomari picaria pitele.

Jolla Ruotzi Ruotzisa / sillä Ruotzi Suomesa / eli tällä maalla. Joca siellä edes tule / se täälläkin tule.

Jolla waimo sillä waiwa; jolla Lapsi / sillä caxi. Catzo: Suru sillä etc.

Jolla waiwa / se walitta.

Jolla on yhtä / sillä on toista.

Jollei salwa hangeen / kyllä salwa Hepoon.

Jo minä olen colme cokenut; wijttä / cuutta wiscutellud; ensin coin cowinda / wijsainda wiscuttelin.

Jo muoto mullin mallin / elämä edestacaisin.

Jo nähty naidun warsi / näkymätä naimattoman.

Jonga Asi caiwosa / sen käsi alinna.

Jonga Lehmä lähtesä / sen käsi alin.

Jonga wamma warpasa / sen kipu keskellä sydändä. Catzo: Cuin on wamma.

Jopa se rautacangen kärwäisen tacapuoles taitta.

Jo se aica cuoli / cuin omans laitti.

Jos minulle olis endinen aicani / ja nykyinen mieleni.

Jos minä lasna laitetan / kyllä minä miehenä muistetan.

Jos olis sata sadinda / Wijsikymmendä wipua / tuhat teiren tarhaisinda; marras ne tyhjänä cokis.

Jos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella.

Jos toinen oli cannalda cawala; olipa toinen wijsas warpailda.

Jo suusa suwinnen palcka; palcka talwinen parras.

Jota candaja parambi / sitä juttu selkiämbi.

Jotain joucosa puhutan.

Jotain joutilas teke / caitze kylän canoja.

Jota Schoulumestari cowenbi / sitä oppi selkiämbi.

Jo täsä ennengin elettin; wielä nytkin nytkyttellän.

Jouten syöny sairasta.

Isoi woitta / paxu paina.

Isoimbi wähembi; Catzo: Enämbi.

Isännällä coiran haucku / emännällä lehmän lypsy.

Isännän askelet pellon sonnittawat.

Isännän silmä hewoisen lihottta.

Itku pitkästä ilosta / nicka cauwan nauramasta.

Itze minä kijtän itzeni; itze minä tapani tiedän.

Julkiset sudella silmät; huoran silmät julkisemat.

Jumala andacon oman käden jacajan olla!

Jumala andacon sean käytä!

Jumala anda / ja ei suutu; hänellä on kyllä / ja ei puutu.

Jumala anna andamista / cahden käden candamist!

Jumala anna cotia / cotona cowan wara.

Jumala anna mieldä / cusa mieldä tarwitan! Eli: cusa mielen sia on.

Jumala caicki suitta.

Jumala hywyttä täynä / JEsus täynä rickautta / minä köyhä syndiä täynä.

Jumala jaon jaca / cuca cullengin tule.

Jumala ilmans rouda.

Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet; ei caten cainalosa / wihansuowan sormen pääsä. Eli: Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet / cuin minun suuruxen sure / murhetti minun murkinani.

Jumalan armo puutumatoin on; mutta ei muu.

Jumalan edes caicki hywät.

Jumala woidun (se on woitetun / poljetun) palkitze.

Jumala warjele pahan parista.

Jumala warjele waara carjasta / copina kylän seasta.

Jumala warjele waara carjast / cannuxija canan jalast / cucoin suusta hambaita.

Juo Curcku / maxa caula.

Juodan joki wedeckin / coskei läsnä lähdewettä.

Juonin yhtä miestä; kynnyxijn yhtä waimo; kärwäisten yhtä lehmä.

Juo olutta juopunuckin; souta wettä wäsynyckin.

Juopuwat olutten juojat; häwiäwät tappeliat; waipuwat walehteliat; kielen candajat catowat; sikiwät työn tekiät.

Juosten matka jouduckambi? waicka käyden kewiämbi; Eli huokiambi.

Juoxe mennesäs; samo tullesas.

Juttu jutusta tule.

Jutut julkiset Jumalan; Sana callis caickiwallan.

Juuresa heinän sato on.

Jäljest pahan torujan suuhun sanat tulewat.

Järjen (cuin järjellä tehty on) päälle käydän / ei jätetyn.

Jätetän jalcawackin / petetän wijsackin.

Jääcasa sen tacana on / joca walhettele.

K.

Kerta miestä merkitän; kerta miestä / Cuu hewoista / wuosicausi morsianda.

Kerta wihdoin wijmengin.

Kengät (häijyt) kildäwät kyläsä.

Kesumet (häijyt waattet) Kirckotieldä.

Kesä-catti (cuiwa suuwi) weden lacki.

Kesä kerkiämmälläns / nälkä hartaimmallans.

Kewäin jatco talwiset tuulet.

Kewättä kyntilämessust; syystä Uolewin päiwästä.

Kielelläns Lindukin laula.

Kieriskelewät munackin pesäsä.

Kijskinen caloja wanhin; wata wanhin pyydyxitä.

Kijtos laulajan / caxi cuulian. Se on Jumalan / jonga cunniaxi lauletan.

Kijtos olcon Jumalan / elon endisen edestä! HErra wasta waarackon!

Kijtä kiwistä maata; eli peldo; laita landa sawe.

Kijtä miestä; älä kylä kijtä.

Kipaten kildan mennän / condaten cotia tullan.

Kipinästä maa kyte; wähästä paha tule.

Kirjawa on Ihmisen ikä. Eli kirjawa metzä röhni / (kärki) Ihmisen ikä kirjawambi. Eli keto kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.

Kirjawasta carja caunis.

Kiwen minä cowaxi luulin; mies wieras sitä cowembi; weden minä wieckaxi luulin / waimo wieras wieckambi.

Kiwi on orjan kirjacangas / saawin tango saumasucka; pätzi orjan pään alainen.

Kyljet luita werckaisemmat / wahwimmat.

Kyllä aina anda saa.

Kyllä Coira haawans nuole.

Kyllä coira weljens tunde.

Kyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain.

Kyllä cuollu cuuldele / mitä jääny huutele.

Kyllä cuollu paickans pitä.

Kyllä curki sen nijttä / cuin curki sonnitta.

Kyllä cuului torwen äni / waick ei soittaja näkyny.

Kyllä eläwä palawans tunde.

Kyllä hywin eläis paljo cuulu. Catzo: paljo cuulu Cunniasa.

Kyllä hywä hiljaisens taca saa; waan ei paha picaistans.

Kyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane.

Kyllä hywä jäämängin on.

Kyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi.

Kyllä hän löytän jos wagoin saatu on.

Kyllä härkä händäns tarwitze / ellei ennen nin kesällä.

Kyllä jalan juures cungin tauti on.

Kyllä jouta cuin Pappi souta.

Kyllä Jumala hywä mies on; tappa monda paha miestä.

Kyllä Jumala luodut lapset ruocki.

Kyllä Jumala omans warjele.

Kyllä Jumala uhrin catzo.

Kyllä juonisa juonia on / papuja padas.

Kyllä kitua räckä.

Kyllä kypsi kerkiä waimon andawan kädestä.

Kyllä laiscalla pyhiä on.

Kyllä lapsi sen tunde; cuin pään silittä.

Kyllä Luoja luodun tuo; anda aiwotun Jumala.

Kyllä lyhy sijhen raiscan Maasta saa / cuin pitkä tähden Taiwasta.

Kyllä lyöpä asen löytä.

Kyllä miehiä merellä; laicki-päitä laineilla.

Kyllä minä tiädän tiedon toisen / taidan tantzingin / eli taidongin paremman.

Kyllä monda monesa on; paljo papuja padasa.

Kyllä mualla mulcosilmät; cotonans kynesilmät.

Kyllä neula sen syö / cuin neula saa.

Kyllä onni työt tekepi; Aitta cangat cutopi; laari langat kehräpi.

Kyllä paha hewoinen pian päälisens syö.

Kyllä päiwiä Idäsä; Ehtoita luoteisa.

Kyllä päiwiä kesällä; sykyisellä huomenita / eli lounaita.

Kyllä päiwä pitkä on; wuosi sitäkin pidembi.

Kyllä Rucki ruoan tuo / Kehräwarsi keittämistä; wijttä sorme wiritän / kynttä kymmendä ylönän.

Kyllä ruoca syöjäns saa / työ tekiäns.

Kyllä sana hajo / eli jalcawa on.

Kyllä se cuule joca parwesa on / se on taiwaisa.

Kyllä se oras tundu / josta hywä laiho tule.

Kyllä se pian / eli wähäs tule.

Kyllä Sielun seulomista / Ruumin rumista töistä.

Kyllä sijnä cuulia / cuin puhujakin.

Kyllä sijnä näkiä on / cuin tekiäkin.

Kyllä sinä rickautta on / cusa rackautta on.

Kyllä sijwilä sians saa päällä muiden ländymysten.

Kyllä sowinolla sia on.

Kyllä Suomi Sonnin cuohitze.

Kyllä syystä on puita puida / kewättä ketoja käätä.

Kyllä syöpä selittä / purewainen puhdista.

Kyllä tiellä tenckeliä on.

Kyllä tyhjä puolens pitä.

Kyllä tyynäs (seisowaises) wedes nijn paljo matoja on / cuin juoxewas.

Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens.

Kyllä wanhalla wicoja on; kipuja ylön kyllä.

Kyllä woilla wieraita saa / oluella ystäwitä.

Kyllä wäiwe nautans tunde.

Kyllä wähä mätäs nijn pian cuorman caata / cuin isoikin.

Kyllä yötä ja päreitä.

Kylmä culda cumpanixi / walju waimoxi hopia; pare pijca piscuinengin / waimon lapsi waiwaisengin.

Kylmät talwen lämbymäckin; lämbymät suwen wiluckin.

Kylä miehen woitta / pitäjäs kylän hywängin.

Kylä nijn / cuin pidetän.

Kylä siellä / cusa cuckoi; haucku coira corwesakin.

Kynnyxijn kyläinen ruoca.

Kynnyxijn yhtä waimo. Catzo Juomijn yhtä miestä.

Kysy mennen wuotista lunda.

Kyty kylmä kynnyxesä; nato naula permannosa. Kyty / eli näälämies / miehen eli waimon weli; nato miehen sisar.

Käden täysi härkäkin on.

Kädes kärppä pinosa / (tyhmä toiwo) käykäm toista pyytämän.

Käki cucku halloixi hangeen / leinoix (poutawuodex) lehtijn / wilja wuodex warpuun.

Käki tuo suwen sanoman / pääsky päiwän lämbymän.

Kälyxet me Sisaret; weljexet meidän miehem.

Kärsiwä caicki woitta Eli: Kärsiwän osa paras on.

Käsi caunin teke; silmä hywän näke.

Käsi kypseen mene; mieli tietoa teke. Eli. Käsi kypseen mene; käsi toinen taikinaan.

Käsi käden pese; molemmat kädet silmät.

Käsi käden täyttä.

Käyden maat lepyisemmät.

Käyny tiens sano; saanu säckins canda.

Köyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns.

L.

Lahja lahjaa ano / hywä sana terwetystä.

Lahjat lain lumowat.

Lahopuu weden wetä; mies wanha oluen juo.

Laiha wuohi kytkyesä; waimo miehen andimella.

Laisca häwinnen nimi on.

Laisca lapsille parembi; ruma työhön rohkiambi / caunis catzo carwansa; ruma työn teke.

Laisca suwella walkia on.

Laittain Suomi kijttä.

Laki cowa on; ei mies cowa.

Laki juttuin weräjä.

Laki nijn / cuin luetan; asia nijn / cuin ajetan.

Lalli etzi lackians / lallin lacki pään laella.

Lapset Cuningangin lapset.

Lapset lastuiset cotonsa / tekewäckin / särkewäckin; waimot saastaiset sanoisa / toruwackin / leppywäckin.

Lapsi caswa / hammas carkene. Catzo: jos minä.

Lapsi nuoreman nimi on.

Lastu-walkia / laina pannu / pian culu.

Lawia Uron tarha.

Laulaisin minä cotona; waan en kehta kylällä / engä wijtzi wierraisa.

Lauloi lapsi syötyäns; itki ilman olduans.

Laulu lapsen kijcuttajan; torcka willan wetäjän / eli walwojan; nälkä cangan cutojan.

Leipä hywä cumpanixi.

Leipä leiwottu pawusa; säätty särwin naurisa.

Leten tauti tule / lewäellen lähte.

Liehellä Lesken mieli / miestä toista toiwoisa.

Liepesä lesken lapset. Se on / pian saa lapsia.

Lihainen kieli leicka luisen caulan.

Lijan lijckuwa näke / moninaiset muilla mailla.

Lijca waiwa wierasta.

Lihan uus lihoitta; calan uus cuoletta.

Liha syöty / luu caluttu / kesi kenginä pidetty.

Liki nälkäinen täi pure.

Lohi suuri. Catzo: Cuha suuri.

Loppu ruoca / alcu wierasta.

Lucu rahalla; arwio calulla; määrä suoloilla.

Lucu rahan perästä.

Lue poicani kirja; kyllä kirja palcan maxa.

Luotu köyhä cuoleman / waiwainen häwiämän.

Luotu laisca laulajaxi / weltto wetten soutajaxi.

Luotu nijn cuin tehdän. Eli Luotuns / suotuns / itzemielens tehtyns.

Lupa kysyä / ei catzo; waick ei wara osta.

Luulia pahoin teke; epäluulo tappele.

Luu lihan caswatta.

Luuta lasten / liendä lasten; ei lasten liha täydy.

Luwalla hywä elä on.

Lyckyäns cukin kijttä.

Lyhy istualda / pitkä seisoalda.

Lyhy nenä saanella on.

Lykyllä sodas ajetan; ei uron uljudella / eikä miehen carskeulla.

Lyöden lapset rackaimmat / hautoin pajukin pare.

Lämmin hywä kesänäkin / ruoca wiljawuosinakin.

Lännen tuulet länseimmät; idän packaiset pahimmat.

Läsnä hewoisen puumercki hambaista tutan.

Lästä poica naitetan; tytär cauwas caimatan. Eli; Lästä paras naida; cauca hewoisen cauppa.

Lässä wilja caucanakin. Catzo: codon wilja.

Lässä saawan nenä. Lässä silmä cowa.

Lästä walkiakin polta; taambakin lämmittä.

M.

Maa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin.

Maasa neuwo / eli miecka / woimattoman.

Maata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon.

Maaten murkina kyläsä / odottain illalinen.

Maa wahwa; Jumala wäkewä.

Mailda mies pois saadan / waan ei tawoildans.

Maiskis mansicka kyndäjän suusa.

Mansickatakin maasta cumarretan.

Matca murhex / tucka purjex.

Maxa welcas; paicka pöxys.

Maxettu heritetty haawa.

Metzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön.

Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä.

Meni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri cotona catois.

Merellä silmät / metzällä corwat.

Merestä nälkä tule; mereen nälkä mene.

Merestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät; pohjan poudat pisimmät.

Meri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä.

Miehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon corjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei ilman olluckan.

Mieldä kerjätesäkin tarwitan.

Mieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy.

Mieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän.

Mies maca / onni walwo. Eli oikemin:

Mies maca Jumala walwo.

Mies miehen tunde / suwellakin / talwellakin.

Mies ricas rahoja täynä / tascu täynä talareita.

Mies se cuin mielens taita; Härkä se cuin suolens wala sitte cuin hän tapettu on.

Mies se cuin sanans pitä.

Miestä myöden miecka tehty / calpa eli kilpi candajan mucaan.

Miestä sanasta / härkä sarwesta.

Mies wanha Oluen juo / Catzo laho puu.

Mies wieras minun opetti kengän kylmän kengimän rätin märjän mähkimän.

Mies wieras wian näke / taloin toisen tyttäres.

Mies wieras wilusti lausui / wilumasti waimo wieras / witzalla se unesta nosta / cadicalla carcotta.

Mingä tähden waimo Leski? Taudin tähden waimo Leski. Mingä tähden Lapsi
Orwoi? Sodan tähden Lapsi orwoi.

Miniästä mieli carwas; Pojasta ijäinen itcu.

Minä muita; muut minua; Caicki mailma toinen toista / pane eli nuhtele.

Mitä miehen mustuesta / Uron mataludesta? Että miehestä mene / Urosta uloskäy. Eli / Ett on miesi metzän käypä / Uro Ilwexen wetäwä.

Mitä nuori oppi / sen hän wanhana pitä.

Mitä paljosta calusta / cosca päällä martalla?

Mitä pitkästä ijästä / cosca suurella surulla?

Molembita tarwitan. Cowa ja pehmiätä.

Monda coira kirjawata / Catzo: Sata wohta.

Monda juonda juopunella; muuna itke / muuna naura.

Monda Muoria minulla / monda muoriteldawa; En tiedä cuta cumarran; cumarran wähä cutakin.

Monda muoria minulla / monda leiwän leipojata.

Monda musta merellä ei caicki hylkeitä.

Monda oja pienykäistä suuren joen caswatta.

Monda tiellä tenckelmystä; matcojsa isoit ihmet.

Monda tuima niitä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä.

Moni canda witza omaan selkäns.

Moni Engeli edes; tacana tulipunainen.

Monna / (monena) mies eläisäns.

Moni hurskas huoran poica / ääretöin äpärä lapsi.

Moni wanhax pyytä / mutt ei pääse puoleckan.

Morsian murhetta saatu / että kihla cuckarosa; ylistetty yljän mieli / eli puoli / että kindat kädesä.

Muistan lasna olleni / muistan lasna / muistan naisna; en neinä sinäikänä. Warhain naitettu.

Muita naipa naittele; itze naipa naida tahto.

Muna canaa opetta; Eli muna wijsambi cuin cana.

Muodosans munakin parembi.

Muodoxi molemat silmät; aja asian yhdelläkin.

Muoto meillä mullin mallin; elämä edestacaisin.

Muoto parembi / cuin waate.

Murhena hywä pala tacana on. Eli: Murhexi muru piwosa.

Murhe saatta mustan carwan; pahat päiwät parran pitkän; halu harman hapenan.

Murianen munans canda. Wähä waimo lastans.

Murumieli muucalaisen; palamieli palcollisen.

Musta maanen sia; matala laiscan tiski.

Mustan cappa cannetan walkian nenän editzen.

Muuna cungin; muuna cutakin.

Muuna Liendä leiwän canssa; muuna leiwätä Liha / eli cala.

Muuna wiljemmin / muuna wajemmin, eli Muuna wiljoin / muuna waiwoin.

Muuta mies catu; ei nuorta naimistans; eikä warhain nousemistans.

Myy maa myyjänskin; osta maa ostajanskin.

Myötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä.

Myötä onni (hywä eli paha) cuusesakin; canssana carangosakin.

Mämmi mäelle saatta / puuro puita nylkemän / wellingi (weron wetä) welan teke / caali cartanon pitä.

N.

Nahca Herra wettä wastan.

Nainen naista soimackan; nainen naista / toinen toista; älkön tytär tytärtä / nawan alla naisten soimu / tykönä tytärten soimu.

Nappascossit naitetan; itze naiwat elkiwallat: Miehet naiwat mieldäns myöden.

Nato naula permannosa. Catzo kyty.

Naura / naura; ei naurain mieli päähäs tule.

Nauretan naineita / itketän cuolleita / wuosicausi cumbiakin.

Nauro hywä / nauro paha.

Nauro köyhän cuolemasta; pilcka waiwasen pidosta.

Neuwolla työt tehdän; ei wäen paljoulla. Catzo: Taidolla taloi pidetän.

Neuwo / nijsin tule / cuin on cangas caiteisa. Edes tacainen työ.

Neuwons se pitä / cuin maans myy; ei se cuin Siemenens syö. Catzo:
Nälkä siemenens / etc.

Nijniwyö wyöntekiällä / warpusolki seppoin eli sepän waimoll / eli puu palin sepän Emännällä / rajakengäd sutarilla; laina wacka wackurilla.

Nijn käy / cuin käytetän.

Nijn laki cuin luetan. Catzo / laki.

Nijn luotu / cuin tehdän. Catzo luotuns.

Nijn minä / cuin muuckin.

Nijn monda mieldä / cuin päätä.

Nijn piti pitkän pijcan / että sai lyhyen miehen.

Nijtä caloja saadan / cuin ongitan.

Nijtä olu teke / cuin ei calja tiedäckän.

Nijtä woipa teke / cuin woidun mieli paha on.

Nilckis / nalkis naisen kirwes uron uljan suhten / eli tykönä.

Niucka lisäxi. Cuin wähä on.

Noin sois wihan suopa: soisi suolle portaxi / caattawaxi carjan tielle;
Ei suonu suuri HErra / andan autuas Jumala.

Noisa suurisa sodisa / moni mies / moni hewoinen, moni köyhän waimon
Poica haawistosa happane / mätäne männistösä.

Noista wijsas wirren otti hullun pitkistä puheista / mielettömän lausumista.

Nosta conna mättälle / kyllä hän niscaas hyppä.

Notkiat weden siwut.

Noutan nokinenä / kysytän kyndäjätä.

Nuorna naiman pitä; waaditan wanhanakin.

Nuorna wauras (wahwa) köyhän juhta.

Nähty naidun warsi. Catzo: Jo on nähty.

Näkemiset luodut päiwät / tehdyt kengät Kiscomiset

Nälkä cuiwan eli huonon leiwän särwin on.

Nälkä ikäwä työxi. Catzo: ikäwä.

Nälkäinen täi pure liki. Catzo: liki.

Nälkä lappalaisen opetta ambuman.

Nälkä perhesen toran saatta.

Nälkä ruan paras suola.

Nälkä siemenens syönellä / halla hiljan kylwänellä.

Nälkä syömätä tule / paha carwa catzellesa.

Nälkä syöty / nälkä ilman oldu. Tyhjästä.

O.

Odottain cala ongeen tule.

Odotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi.

Oho cuiteng cuiwa leipä syödä kyndäjän kesällä.

Oja maan ylistä; wesi laxot täyttä.

Oikeus cowa on; ei mies hywäkän.

Olcon onnexi! hywät päiwät päällisexi.

Olen minä musta muiden nähden / walkia oman Emännän.

Olin minä colmesa cowasa: Orihisa onduwasa / wenhesä wuotawasa / waimosa elkipahasa; Tapoin minä onduwan orihin / poldin wuotawan wenehen; pääsin cahdesta pahasta; waan en pääsny colmannesta / ilman taudin tappamata / cowan onnen ottamata.

Olin nuori / notcui miecka; waiwuin wanhaxi calcui sauwa.

Olkinen ohrainen Wuosi.

Ollan nijn / cuin saadan / ei nijn cuin tahdotan.

Ollan wuosi wuoresakin; ajastaica aidan tyngönäkin.

Olu ei tiedä juojans / ammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona caswatesans.

Oluella onni caunis / juodan sanomatakin; Ei pijcalla pahembi / naidan käkemätäkin.

Oluesa hullud caicki / pahat paljon juotuansa.

Oluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä oikene / calu cauwas culkene.

Olu on toinen mies. Catzo: Nijtä olu teke.

Oma cungin caunis / sammacangin nuijapänsä.

Oma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi.

Oma löytty / wieras warastettu.

Oman cattilans ala cukin hijliä coco.

Omans cungin caunit mustackin walkiackin.

Omans cungin caunit; mustat muiden walkiackin.

Omans cukin kijttä.

Omans mökön munans / sammacon lackopäänsä; Caacko linnun poicaisens.

Oma sielu sedän poica.

Omat maat macuammat; omat metzät mieluammat.

Omba kissallakin nisät.

Omena oma pasca / musta muiden walkoinengin.

Omba särjelläkin sydän

On connakin core / eli coria / cuin on sammacko reesä.

On cuin otoxu.

On onni orwoillakin / waiwaisellakin Jumala.

On Pukillakin parta waan eij miehen mieldä.

On ottackin / jättäckin / hywän miehen nauris maasa.

On sielu waiwaisellakin.

On syöpä säästäjälläkin.

On työn aica laiscallakin / säästön aica persoillakin.

On Wirca warcallakin.

On wälinaica linnasakin.

Opettuans cukin pitä.

Opix coiran kylmä sauna.

Opix Herran puustit.

Oppenu oluen juo / oppematoin oxenda.

Oppia ikä caicki.

Oraxes alcu on. Oraxes olki nähdän.

Osatoinda nuhdellan: ei osan wähyttä.

Osautta waidellan (walitetan) ei osan wähyttä.

Ota täysi / anna täysi; täydestä hywä lucua tehdä on.

Ota wanhan neuwo; mutta älä hänen osans syö.

Otteilla otetan; cannuxilla ajetan.

Otza wäwyn tulles / tacaraiwa lähteisä.

Oudoista omat tulewat / hywät weljet wieraista.

Oxaxi paha puu.

P.

Packainen pyryn perästä / pyry packaisen perästä.

Paha lapsi lasna cauwan / warsana häijy hewoinen.

Paha lapsi persoi lapsi.

Paha lindu pesäns hiero.

Paha lindu se on / cuin ei woi höyhöimitäns canda.

Pahal catzojal on monda warasta / eli paljo warcaita.

Pahal sialla on paljo wicoja; muuna maa kylmettyny / muuna kärsä kipiä.

Paha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen / luule paljon tehnens.

Paha mies parratoin / paha suurenparran canssa.

Paha nahatoinda nylke.

Paha nimen pane / hywä nimen canda.

Paha palcka padan pesiän; padan lohco päähän löyty.

Paha on paljas pään canssa hiusnuotta wetä.

Paha sitä hewoista juotta joca eij päätäns alas paina.

Pahasti käy pahoin manattu; wäärin saatu wäärin mene. Catzo: Wäärin mene.

Pahat puhet turmelewat hywät tawat.

Paha waimo Lapsillinen / hywä hännätöin hewoinen.

Pahan waimon Uunin edes halla wilian pane.

Pala palan wiettä.

Paljo culu cunniasa / mene mieli andimesa.

Paljo paljos tarwitan; wähästä wähembi waiwa.

Paljo pahasta työtä; isoi waiwa ilkiästä.

Paljo se catzo / joca omans catzo.

Paljo sillä pitä jauhoja oleman / cuin jocaitzen suun tucki.

Paljo työtä tijnestä / ascaroita aittuwasta.

Paljo työtä wanhetesa; wanhana paha elä.

Pandacon suu säckiä myöden.

Pane paha matcaan / mene itze canssa / eli myötä / eli perän.

Parahasa wiewän silmä enämmäsä ennättäwän.

Pare aja / cuin wetä.

Pare anda / cuin otta.

Pare wähä annettu / cuin paljo luwattu.

Pare cuolla cuin kerjätä.

Pare hywän neuwo / cuin pahan työ.

Pare istua cuin seiso.

Pare köyhän cunnia / cuin rickan häpiä.

Pare lapo lados / cuin caxi carhella. Eli. Pare cuorma lados cuin caxi ulcona.

Pare lehmä lypsä cuin tappa.

Pare lusican täys cunniata / cuin cauhan täys häpiätä.

Pare lusica tascus / cuin sulca lakis.

Pare löytty / cuin öykätty.

Pare Cuningas Cuuluis / cuin näkyis.

Parambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki.

Pare naurawan suuhun catzo / cuin itkewän.

Pare oja tuckia cuin joki.

Pare oma olkinengin / cuin wieras willainengan.

Pare paicka pahakin / cuin liucu hywäkän.

Pare paicka waatesa / cuin ricka leipäisesä.

Pare pieni cala / cuin tyhjä pala.

Pare puoli kädes / cuin caicki odotta.

Pare Pyy piwos / cuin caxi / eli teiri / oxalla.

Pare wähä cuin ei mitän.

Pare päätä palwella / cuin händä / eli jalcoja.

Pare ryppy kengäs / cuin racko warpasa.

Pare tuwasta palatackin on.

Pare wuosikin cori- cuin ikä caicki puu-reellä.

Pare wähä hihan suusa cuin paljo suolesa.

Pare wähä istuttuna / cuin paljo seisottuna.

Parin linnuckin pesewät.

Pata Cattila soima; yhden mustat molemmat.

Paxu cuin turilas.

Pelcuri nahcans pitä. Catzo: Arca.

Perä pilwiä sata, sc. enämmän.

Peräst pahan torujan sanat suuhun tulewat. Catzo: Jäljest.

Peucalo Miestä / waxa Waimo.

Pese coira / Catzo: Suji coira.

Pese Silmäs / caiwa corwas.

Pian heicko hengästy / wäsy wähä wäkinen.

Pian lyhy wirsi weisattu.

Pian souttu soucka salmi / meluttu matala meri / lyhy mieli mittaeldu.

Picarista Pijcat juowat / waimot cawalat cannusta; Miehet juowat mieldäns myöden.

Pidot pijcoista tulewat / hywät neuwot neitzeistä.

Pidä maalla maan tapa / taicka lähde maalda pois.

Piennä heinä / nuorna ruoho.

Pinon lastut / cuin lapseckin cotons.

Pirtti suojan nimi on.

Pisin sormi suuhun ennättä.

Pisti pillit säckijns / soitti suolla mennesäns.

Piti / piti pitkän pijcan / Catzo: Nijn piti.

Pitkä händä lämbymällä. Wieran.

Pitkä mailman siwu on.

Pitkä mies seisoalda.

Pitkä Yön siwu on.

Pito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen.

Pitäjällä taloi on / ei paicall hywälläkän.

Poudaxi cuun kehä; satexi päiwän sappi.

Pouta heinä mies on.

Puhdas cuin pesty kekäle.

Puhtasa wedesä on hywä uida.

Puhujan suuhun caicki tule.

Puhuin puhet tulewat.

Puhu miestä caickipäiwä; älä nime sano.

Puhu toisian / cuin paha sairas

Puhuttu puhe / ammuttu nuoli.

Puoli noita wieras taloisa.

Puoli tuleen / puoli tuhcaan. Cuin caicki hucatan.

Puoli wuotta puickarista / colmia Corasta talwi.

Purewata peljätän / ei liehacoitzewata.

Puulla puusti costetan / halwolla cadican haawa.

Puulla toinen Mies toisen asjan aja.

Puu lusicka syö hopia lusican.

Puuro hywä ruoka; Cunnia hywä tapa.

Pyhä Papin arkia.

Pysy aisoisas.

Pysty cuu weden pitä / laucku mahan lasketta.

Päin hywää / eli paha, pitä oldaman.

Päin härkä pahan sähän perin tulen hewoinen.

Päiwällä on silmät / yöllä corwat.

Päldä tunnen päiwäcunnan silmistä hywän sikiän.

Päällä cuckoi curjanakin; cana ala armasnakin.

Päällä syönen carwa on.

Pää (loppu) päiwälläkin tule.

Pää (esipä) sotia tappele.

Pää saajan / pyrstö pistäjän / keskipaicka keittäjän.

Pääsä (tähkäpääsä) ruoca rickangin / Jywäsä Cuningangin.

Päästä (alusta) päiwä coppasmanni / eli coppajas se on jalo. Päästä matokin cuole.

Päätynyt pidetän.

Pöydän päästä cunnia.

R.

Raha caupan teke.

Raha mielen nouta eli muutta.

Rahoix culda catke.

Rakenna aina / cuin Duomiokircko.

Rata mans mynellä / tien wieri wäsynellä.

Rauha paljon raha maxa.

Rauhas hywä elä on.

Reki warsan waati / Taloi naisen tasti.

Ricas pääse rahallans / kyöhä selkänahallans.

Ricka raha rauhan / eli / hengen suchten.

Risti rickan pihalla; cocko köyhän cartanolla.

Rohkia ruocans saa / kehno nälkän cuole.

Ruasa hengi on.

Ruma työhön rohkiambi. Catzo: caunis caupal.

Ruoca ensimmäist on, työwäellä.

Ruoca muodon / waate warren / caunista.

Ruoca nijn / cuin wieras.

Ruoca rauha linnasakin.

Ruoki minua tämä wuosi; kyllä minä ruokin sinua toisen wuoden.

Ruumis terwe / ruoca makia.

Rähni kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.

S.

Saamiset luodut lapset.

Saanella sia on / ei ansainnella.

Saan minä sen armon linnastakin.

Saa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata.

Saanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin.

Saa tyhjän pytämätäckin / cowan onnen ostamatackin.

Saa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla.

Saipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten.

Sakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä.

Sanasta miestä. Catzo miestä sanasta.

Sanasta sanat tulewat / puhet puhesta.

Sana wanha wirttä.

Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens.

Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.

Sata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä.

Sata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi.

Satain suwet tulewat.

Sata surma urolla / tuhad miehen cuolemata.

Sata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista.

Satexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi.

Secainen kerjäjän säcki.

Se ikäns elä / cuin aicans wälttä.

Se kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe.

Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi.

Sen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on.

Sentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais.

Se pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan.

Se saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan.

Se sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita.

Se suusa / cuin sydämes.

Se tarwitze paljon jauhoja. Catzo: Paljo sillä.

Sialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla.

Sian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa cuoleman pitä.

Sigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas.

Sijhen corsi jää / cusa cuorma caatu.

Sijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies.

Sijnä näkiä / cuin tekiä.

Sijtä härkä syö / cuin wetä.

Sijtä köysi jatketan / cuin catkeis.

Sijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy.

Sijtä ylitze mennän / custa aita matalin on.

Sikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat.

Silloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä.

Silloin köyhä keittä / cuin cattilan saa.

Silloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns.

Silloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn isän helmas / paruin Äitin parmailla.

Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans.

Silloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun.

Silloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois.

Sillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru päiwälisest / itcu illalisest.

Sillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda.

Silmä Herra / mieli Cuningas.

Sinne waaja mene / cuin nuija waati.

Sitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla kirisi / colmas cohdusa copisi.

Sitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla / ollan.

Sitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske.

Sitä minä / cuin muutkin.

Sitä watza täynä / cuin suu makia.

Siweys maan peri.

Siwiät / eli / siliät sowinnon jäliet.

Siwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan.

Sodat uscon selittä / eli selittäwät.

Soipa torwi cauwas cuulu.

Sokia suolen pohja / kielen pitus matca.

Sota cuocki / rauha ruocki.

Sucujansa suuret naiwat.

Sucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando.

Suden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko rämänäkin.

Suhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa.

Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä.

Suoja puna meresä; wettä pilwi luotesa.

Suoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän.

Suojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset.

Suji coira / pese coira; coira coira cummingin / on.

Suo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa.

Suo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu.

Surkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen.

Suri suu wähä willoja.

Suru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla.

Suru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla lapsi.

Suu hywän tunde; kieli makian maista.

Suu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda.

Suuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani alainen, sano paha waimo.

Suu pijcan eron teke / sydän yhten syte.

Suu pitä pandaman säckiä myöden.

Suu puhu pullottele / pää käske pöllöttele.

Suuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano.

Suuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetan; puolipäiwä / cuin pidetän; tule ehto itzestänskin.

Suurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen.

Suurus petti murkinan.

Suusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa.

Suusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä.

Suu sanan erhettä; kieli mielen exyttä.

Suu sanoja puhu.

Suusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis.

Suusa wieran coto.

Suustans Lehmä lypsä / ei sarwistans.

Suu sydämen tulcki.

Suu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä.

Syy Curjan kerjämän käske.

Syy paha peljätä.

Syö coira cahlens; pettä Uro walans.

Syö coira oxennuxens / waimo paha andimens.

Syödän syljettykin caali.

Syö susi luetungin Lamban.

Syö susi neppanskin.

Syö suu leipä / saaticka sanoja puhu.

Syö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs.

Söisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin.

T.

Taca käski / eli / teki taitawaxi / taca taitamattomaxi.

Tacana Joulun Talwi caicki on.

Taicka hän käy sywään / taicka saween.

Taicka joutzi murtu / taicka jänne catke.

Taicka rauha / taicka rauta.

Taidolla talon pidändö / ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla.

Taidotoin talotoin waimo / cunniatoin kellaritoin.

Talwi waimon taasti; Reki Warsan waati.

Talonpoica wuoden poica / Cauppamies wenhen poica.

Tapa endinen talu; wirca endinen wetä.

Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit.

Tapaturma miehen / eli wuohen / surma.

Tapa warren kirjoitta / eli caunista / ei carwan cauneus.

Tarwe / eli / tusca neuwon muista.

Tarwe työn teke.

Tasajaco näljän tappa / eli sammutta.

Tasain matcoisa ewät. Tasaus hywä on.

Tautina hywä pala tacana on.

Tawallans maa elä / wirallans wijmeinengin.

Tawoillans tautiakin sanotan.

Tehdyt caupat kijttämiset / hywät pahat pitämiset.

Tehty aljettu työ on; aiwoites aica mene.

Tekiän käten caicki tule / eli tapahtu.

Tee mitä teet / kylläs edestäs löydät.

Tee nijncuin käsketän; älä nijn cuin hywä on, sinnun mielestäs.

Tee työtä / sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes.

Terwe nuori syötyäns / wanha yösen lewättyäns.

Teräwä tekewän ase / tylsä weitzi tyhmän miehen.

Tiedän paican. Catzo; Sian tiedän.

Tiellä kissat / tiellä coirat / pahan waimon leipoisa.

Tiellä morsian rijhes / corena eli laiscana.

Tien wieri häwinnellä; Rata maans myynellä.

Tiessä pihti portalla. Pihti / se on linnun pydys tiesä hywä löyttynä.

Tietyn päälle hywä mennä; ei haascatun.

Tina culda köyhän miehen; waski waiwaisen hopia.

Toinen mies / toinen miehucainen.

Toinen puhu nijttu / toinen nijtun aita.

Toinen päiwä / toinen neuwo.

Toinen saaman / toinen syömän.

Toinen tuoman / toinen juoman.

Toinen tupa / toinen tapa.

Toisat cuuroi cuule; toisat sokia souta.

Toisen waiwaisen wahingo; toisen onni autuan.

Toista Carhu ajattele; toista carhun tappaja.

Toiwotan wetten taca; mutta ei toiwota Tuonelasta. Eli; Tuonesta ei sinäikänä / eikä turpen alaista.

Tucki tuimat tyyräele; Jalcapuu jalot asetta.

Tule häiriö / eli häiräys / hywällekin / tapaturma taitawallekin.

Tule wirhi / eli petos eli wahingo wijsangin.

Tuomi wahwa wandeixi (astiain witzaxi) wahder warsan wembelexi (luocaxi).

Tuo tyttären tyyris / werca pojan hattu halwemmasta.

Tuppi huowilla tupana / miekan kärki cartanona.

Turcu ei ole tuwan tacana. Catzo: Ei Turcu.

Turcu rahan arwa.

Turkit tuulella hywät / pälsyt päiwäpaistella.

Tuwasta hywä / eli / paras palata.

Tuule tuwan tacana; ei tuwas tunnuckan.

Tuuli canan caswatta / Oja tuomen / onsi tammen / Corpi cuusen / cocko ladwan / nummi petäjän horjuwan / wihdan löyly waimon lapsen.

Tuuli tuohen lähdettä.

Tyhmät tyhjiä naurawat.

Tyhjä neuwo neulan tiestä, nälkä naskalin siasta.

Tykönä coiran ase / eli / purimet.

Tymästä / taulasta / Se on / caickista tyynistä / hywäst / pahast.

Tytär ulos ulwotettu / Pojan pöydän pää luettu.

Tyyristä syödän / ei tyhjä.

Työ cowangin onnen woitta.

Työläns coiran suusta on luuta otta. Catzo. Joca tahto.

Työläs on wanha congarix opetta.

Työläs on tyhjä jaca.

Työläs leski lepytellä.

Työ nijn / cuin tehdän.

Työstäns orjan murhe. Työstäns on talon murhe.

Työstä Työhön Morsianda; Unesta uneen lasta.

Työ tecoons wetä.

Työ tehty / taottu rauta; Seppä palcka waja.

Työ tekiäns caipa.

Työ tekiäns kijttä / näkiä työns näke.

Työtä on hangen tulles; työtä hangen lähteis.

Työtä cuolewa teke / eij mualla murhettiwa.

Täi eläwäsä; mato cuollesa.

Täisä cuin Herras mies; kirpuisa cuin coira.

Tänäpän culda / huomen mulda.

Tässä ennengin elettin. Catzo: Jo tässä.

Tässä tänäpän / cusa huomena?

Täytens maa tunge.

U.

Udella sika liho / Waimo laiska taikinalla.

Unda täynä macajan watza; wilja wiriän watza.

Unen Silmä sippuras; wijna silmät killin callin.

Uni culda on; ei muu culda ole. Laiscan.

Uni haucka / ehto haucka / nälkä haucka / aamu haucka.

Uni päätä torcutta / martaus macautta / nälkä näppi sydändä.

Unohdettu maxettu welca.

Uro luotu uhon waraxi / waimo pirtin wartiaxi.

Uro yry / Eli yrhe / murkinata; niuha (se on niuhotta) syömätöin hewoinen.

Urtes paras siemi ombi.

Useus woitta. Usiambi päiwä / cuin mackara.

Usein hywä pala makia.

Usi hembembi. Catzo: aina usi:

Usi kijttä / kypsi laitta.

Usi welca wanhanakin.

Usi tupa / usi tapa.

W.

Waate hywä waatewasta.

Waaxa waimo / peucalo urosta.

Wacka candens walitze: Catzo kyllä wacka.

Wahingosta wijsax tullan / ei rickaxi.

Wahingoxi / Eli waiwaisella waimo caunis; köyhällä hywä hewoinen; sitä caicki caulaele / se cauwas ajettane.

Wahwa hywä on / luja wielä wahwembi.

Waimo haaxi / Waimo hauta / waimo himmerkin ilo / waimo helwetin tuli.

Wai olewa caicki woitta.

Waipuwat walhetteliat: Catzo: Juopuwat.

Waiwainen hätäynny on.

Waiwainen paisti / josta ei tuleen tipahda.

Waiwainen warcan kimpun joutu.

Waiwainen warahin nousi / cowa onni cohta canssa.

Waiwaisella waimo caunis. Catzo Wahingoxi.

Waiwaisella waimo wallan päällä.

Waiwaisen pöytä ei coscan castu.

Waiwaisen calu toisen miehen kädes on.

Wala warcan miecka.

Walhella on lyhyet jäljet.

Wamma warpas; Catzo Cuin on.

Walhettele cuin tohta neulo. Walkia naura päiwän töitä.

Wanajas wedet sywimmät; Birckalas puut pisimmät.

Wanha määrä pappilasa; Cuusi sica / seitzemän lijkiötä.

Warahin kirckoon / hiljain keräjään.

Waras päiwä pijle / eli pelkä / pahantekiä pakene.

Waras minua kijttä / huora laitta / hywä ihminen anda silläns olla.

Waras wei warcalda / sai ilman saanelda.

Wara wihco / Catzo: Suuri wihco.

Wares huuta ehtolla / hywä ilma huomisexi: wares huuta amulla / paha ilma päiwäxi.

Wedellä on nöyrät siwut.

Wedä JEsus wieraita / wedä wieran wara!

Weitzi jacajan käten jää. Catzo: jacajan.

Weli Isännän / Weli emännän / Setä lasten / Eno lasten / Sisar Isännän
/ Sisar emännän / täti lasten cumbikin.

Wellingi weljen; Catzo Caali minun caiman.

Werhosa Jumalan käsi on.

Wero wieran wedetty / että annettu ateria.

Wesi woitta wiljallans; maa woitta nenä lugulla.

Wetelä kijtoxen liemi. Wetelä weljein kijtos / matala Isän ylistös.

Wielä ehti eläwä cuolla / marras maan ala mennä / tauti catzo tacans.

Wieras wian näke. Catzo: mies wieras.

Wierestäns walkiakin polta. Catzo: lästä.

Wieriskele munakin pesäs. Eli: wieriwät munackin canan pesäs.

Wie sica Saxaan / tuo sica Saxast / sica sica cummingin on.

Wie susi luetungin. Catzo Syö susi.

Wie wesi ylöngin luonon; otta rauta riescaldakin.

Wiha wie wiljan maalda / cateus calan merestä.

Wijnnä / cuunna (Se on wijtenä cuutena yönä) Kesäinen ilma; sykyinen yhdexenä.

Wijpywän erä parembi / lyöden lapset rackahimat.

Wijsas cawalan pettä, hullu wijsan willitze.

Wijsi wirca / cuusi nälkä.

Wiljan luona hywä elä on.

Wilja wesi kyläsä.

Wilja wieraita coco.

Wilja woitti wijsangin / tauti tappoi taitawangin.

Willainen Isällä witza / Enon witza willaisembi.

Wilu wijden / kylmä cuuden / lämmin cahden joutilan.

Wilu wiljan caswatta; lämmin terän tuotta.

Wilu wuosi wilja wuosi.

Wirca endinen wetä. Catzo: Tapa endinen.

Wircans puolest cukin cope / eli copia on.

Wiriällä wijsi osa; laiscalla yxi / paha sekin.

Wireys cowangin onnen woitta.

Witza lapsen wijsaxi / watza lapsen warcaxi.

Woilla Ruotzi ruwan alcoi; häme hauta naurilla.

Wuoroin wierais käydän / harwoin hywin tehdän.

Wuorons wanhangin tule; aicans cahilangin / cuolla.

Wuosi wanhan wanhenda / caxi lapsen caswatta.

Wuo tiesi calan elämän; tuuli linnun päiwä cunnat / se on arwamatoin asia:

Wähä cutakin.

Wähäll hullun / eli pahan mieli noutan.

Wähä lindu muni wähän munan.

Wähä miehen mustudest: Catzo: Mitä miehen:

Wähä mieldä hullun pääsä / ei sengän sia.

Wähäs paljon seiso.

Wähästä paljo tule.

Wähä wuohen woirasia / pickarainen pijmäpytty.

Wähäs se tule / että juopunu laula.

Wähäs wahingo tule.

Wähät lapset wähät murhet / isot lapset isot murhet.

Wähä wähästä annetan.

Wäki wärä teke / wäki wärän oikaise Eli ojenda.

Wäiwe naulans tunde.

Wälin aica linnasakin.

Wäänä köysi ruumenista; solme munaan solmu: mahdotoin työ.

Wäärin mene wäärin saatu / pahasti pahoin coottu.

Wäärä nisca nostes / cauwan yöllä walwonen.

Wäwystä wähä wara; tyhjä turwa tyttärestä; miniästä mieli carwas:

Y.

Yhdes sutten silmäin juuret.

Yhdesti nuori / cahdesti wanha.

Yhtä pitkät yhden jäljet / waickei poickella awarat.

Yhtä luuta wuohen sarwi.

Yhtiällä yhden jäljet.

Yhtä caicki caalin tähde / sekä alda että pääldä.

Ylimmäinen / alimmainen (syöty nauris röyhätes) köyhän rickan ruoca.

Ylencatze lapsen itkettä.

Yrmy elä / armu cuolle.

Yry. Catzo: Uro.

Yxi carckoinen ano / caicki carckoiset jano.

Yxi Isä eli Äiti ruocki kymmenen lasta; Mutta 10 lasta ei ruoki yhtä
Isä eli Äitiä.

Yxi lammas mäki; caicki jano: Catzo: Carcko wettä.

Yxin päiwin ikäkin culu.

Yxi sana nijn hywä cuin yhdexängin.

Yxi sano ystäwällens / ystäwä caikel kylälle.

Yxi walehtelia saa sata walhetteliat matcaan.

Yxi wäärä penningi wie yhdexän hywä myötäns.

Yö-cuckoi woitta päiwä-cucoin laulamas.

Yöllä hywä soudeskella / Cuuwalolla culjeskella.

Yöllä päiwä jatketan / wirsillä wähät oluet köyhäs pidosa.

Yöllä yököit lendelewät / hämärällä häijyt linnut.

Yö talwista suoja / caxi caickein enin.

Yö syxystä silo caxi caickein eninnäkin.

Ä.

Äiti ei laita Lapsians. Catzo: Ei se.

Äiti pane nisän Lapsens suuhun / waan ei mieldä pähän.

Älä caicki corwena cuin carwainen on.

Älkön olwo ikänä sytä / joca lyö lyödyn mielen / särke särjetyn sydämen; jo se lyöty lyömätäkin / särjetty särkemätäkin.

Älä Carhu witzalla lyö.

Älä coira carwan catzo. Catzo: Ei coira.

Älä coiraan / eli hulluun mieldäs waiheta.

Älä ennen carsinata tee / cuins wasican saat.

Älä ennen kehu / cuins saat.

Älä ennen hyppä cuin oja tule.

Älä ennen lennä / cuins sijwet saat.

Älä ennen löydä / cuin cato.

Älä ennen nuole / cuin tipahta.

Älä ennen röyhä / cuins syödä saat.

Älä hywäkän hewoista enä aja cuin se woi.

Älä itke ilman syytä / kyllä syysä itkemistä waiwasa walittamista.

Älä köyhä sucu ylön catzo / eikä wähäkän hawa.

Älä lyö lyödyn mieldä / täytä täytetyn sydändä / jo se lyöty lyömätäckin / täytetty täyttämätäckin. Vid. älkön olwo.

Älä kerjäjän powen muruja etzi.

Älä pane kiwe cuorman päälle.

Älä päälles pilla.

Älä wähä ylöncatzo.

Älä usco juopunutta; juopunu walhettele.

Älä usco uron waloja / miehen wärän wanneloita / pettä Uro walans / syö coira cahlens.

Älä wanha coira cauwan narra se pure luuhun saacki.

Ämmät ähkyen eläwät / cuuset pauckuin palawat.

Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä.

Äsköin Toucka (taitamatoin) touwollans / että muut äkelläns.

Äsköin waimo waiwan tiesi. Catzo: silloin waimo.

Äsköin Ämmä änen nosti. Catzo: silloin ämmä.