The Project Gutenberg eBook of Mielialoja, by Lauri Henrik Pohjanpää

I.
Sävel.
Autio saari.
Honka.
Kohtalo.
Vangittu kotka.
Sytytä tähdet.
Näky.
Me saamme alkaa kaikki uudestansa.
Pyhiinvaeltajat.
Sairasvuoteella.
Resignatsioni.
Pisar, mentävä on pois.

II.
Tuhlaajapoika.
Laineet.
Haudoilta
1. Valkeat ristit.
2. Laulaja taivaan portilla.
3. Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot.
4. Päivännousu kultaa kirkkomaan.

III.
Mooses.
Kuningas Daavid.
Salomo Sulamitille.
Sulamit Salomolle.
Marian murhe.
Martyyrit.

IV.
Menneiltä ajoilta
Lapsuuden lempi 1-3.
Lethen rannalla.
Keiju.
Seitsentoistiaalle.
Kaipaus.
Mua muistele.
Nyt vasta tunnen.
Minä rakastin neitoa nuorta.
Haavoitettu hirvi.

V.
Ylös aurinkoon.
Päivä.
Kehtolaulu.
Katolilaisessa kirkossa.
Näin hyvä on.
Lakeuden-yksinäisyys.
Kesäyö.
Erämaa 1-3.
Kukka.
Raskahina riippuu rypäleet.
Legenda.
Tähtien laulu.
Lauantai-ilta.

SÄVEL.

AUTIO SAARI.

Kylmänä kaukana mustista laineista nousee
tuulten pieksemä, autio, paljas maa
keskellä kuohun laulua loppumatonta,
silmänkantamatonta ulappaa.

Siellä ei kasva mitään, käy ei kukaan,
lintu joskus lennossa levähtää,
aika ylitse rientää katsoen kaukaa
ikuisen syksyn ikuista ikävää.

Ihmissielun sanaton yksinäisyys,
kohtalos katkeran, raskahan aavistaa
keskellä kuohun laulua loppumatonta
tuulten pieksemä, autio, paljas maa.

HONKA.

Kas yössä salamat lyö taivahalla
kuin kalvat kostavien jumalten,
ja niinkuin taistohuuto taivaiden
käy jylhä ukonjyly pauhinalla.

On jättihonka rotkon partahalla —
ja avaruudet soivat jylisten
ja vuoret kumajavat horjuen.
Mut huimat syvyydet on hongan alla.

Kas, tuli taivaan vimmoin iski puuhun!
Se horjui, syöksi syvyyksien suuhun,
kuin parahtain sen löihe seinämiin.

Se uhmas taivahia, honka vakaa.
Se syvyyksissä murskattuna makaa.
Taas yöhön peittyi kohta näky niin.

KOHTALO.

Karavaani pyrkii taivaanrantaan,
joka loitos jää.
Karavaani nääntyy erämaan santaan,
sfinksi hymyää.

Niinkuin päivä tuhannen vuotta
hukkuu, häviää…
Karavaanit sadat jo nääntyi suotta.
Sfinksi hymyää.

VANGITTU KOTKA.

Se liikkumatta istuu paikallansa
ja taivaan sineen kauas tuijottaa,
ja sitä painaa suru niinkuin vuori
ja epätoivo mykkä ahdistaa.
Se näkee unta vapaudestaan
ja autuudesta karun alppimaan.

Se ajan muistaa, jolloin vapahana
se nousi silmänkantamattomiin,
ja siipi kantoi, katse oli kirkas
ja sydän sykki väkevänä niin,
se näki allaan pienen, pienen maan…
se oli kuningas — nyt orja vaan.

Voi kuningasta, joka orjaks joutuu,
on ikuisesti sairas sydän sen.
Mut tuskaansa se valita ei koskaan.
Ja päivät vierii vitkaan eellehen…
se liikkumatta istuu paikallaan
ja näkee unta vapaudestaan.

SYTYTÄ TÄHDET!

Sytytä tähdet niille,
jotka yötä käy,
joille ei viitat tiellä
eikä määrä näy,

Sytytä tähdet niille
yöhön välkkymään,
joiden taistelua
nää ei yksikään.

NÄKY.

Kas, immet hymyy kukat kutreillansa,
soi kevyt tahti tanssisäveleen,
ja sadat sähköt tuhlaa loistettansa
ja riemun viini tulvii sydämeen.

Oi katso, väistyy säikkyin juhlakansa,
käy kuolo keskeen riemun hiljenneen,
se mua etsii kalmankatseellansa,
luo astuu jäisine se hymyineen:

— Ma olen Nurmi-Tuomas, kuolon renki,
sun arpas määrännyt on Suuri Henki.
Ma seppel päässä lähden matkalleen.

Miks toivoit, sydän, uskoin, unelmoiden!
Mut askeltemme kaiun synkän soiden
me katoamme yöhön hiljaiseen.

ME SAAMME ALKAA KAIKKI UUDESTANSA…

Me saamme alkaa kaikki uudestansa
kuin isät kärsineet ei oisikaan,
ja taisteluitse löydämme me rauhan
ja tuskan kautta vasta aamun maan.

Me ristin kantaaksemme kaikki saimme,
on pitkä taival, taakka raskas niin…
mut on kuin kaukana hän hymyis meille,
mi kauan sitten ristiinnaulittiin.

PYHIINVAELTAJAT.

Me tulemme, pyhiinvaeltajat,
me tulemme korven yöstä,
sun kaupunkis kupoolit loistivat
jo kaukaa valovyöstä,
me epätoivon kurimoon
monet kerrat olimme syöstä…
sun valosi meitä valaiskoon,
me tulemme korven yöstä.

Me tulemme, pyhiinvaeltajat,
me tulemme verisin jaloin,
ne repi orjantappurat
tietönten, synkkäin saloin.
Sun loistaa yöstä kartanos
jo jalokivi-valoin,
sun rauhas meille antaos,
me tulemme verisin jaloin.

Me tulemme, pyhiinvaeltajat,
on loppunut suru ja yö nyt
ja vaarat alati uhkaavat,
väsyneitten päivätyö nyt,
ne pue kultaan, purppuraan,
on hetki astua lyönyt
ikuisen hääsalis kunniaan,
on loppunut suru ja yö nyt.

SAIRASVUOTEELLA.

Näin vieri virsi tuonen vainion harmaan:
pois pestä synnit kaikki kuolo voi
ja rintas rauhalla se autuoi
ja antaa sovituksen suuren, armaan.

Siis jätät kerälläni elon karmaan…
käy kulku läpi öisten metsäin. Oi,
kuu loistaa, huurre välkkyy, tiuku soi,
kun suojass' uinut tuonen vaimon parmaan.

Ja portahilla vanhus valkopää
sun tuonelalle tulleeks tervehtää,
sun hämärähän tuonen tupaan johtaa.

Soi siellä hiljaa kuoro vainajain
ja rauha sydämellä siell' on ain,
ei sitä riemu eikä murhe kohtaa.

RESIGNATSIONI.

Ovat suuret mun suruni olleet —
ne raukee nukkumaan
kuin kaukana ulapan laine.
Iankaikkinen meri on vaan.

Olen läikyntä yöllisen laineen,
olen pisara, pisara vaan —
ovat hyrskineet myrjaadit laineet
ja menneet nukkumaan.

PISAR.

Kaikelle lie tullut nyt
sovituksen hetki.
Sielussain on hiljennyt —
päättynyt lie retki.

Ihme, vasta rinnastain
viime suru lähti.
Katsoo sisään kimaltain
taivaan tyyni tähti.

On kuin kaukaa kellot sois,
kellot kuolon, veri.
Pisar, mentävä on pois,
kutsuu valtameri.

II.

TUHLAAJAPOIKA.

Taas luokses, koti, maailmalta palaa
niin monin tuskan muistoin katkerin
sun poikas tuhlaajana takaisin,
kuin mierolainen hiiviskellen salaa.

Hän vielä kerran tuta rauhaas halaa
näin tunnoin autuain ja ihanin,
kun tuomet puhkee yössä kukkihin
ja tähdet kevättaivahilla palaa.

Mun syöntäin poltti liekit syntien.
Mua soimaa kaikki muistot lapsuuden,
kun vaiti seison piha-aidan eessä.

Ah, yli kattoin, yli puistikon
ja kaivonvintin rauhan onni on.
Ma hiljaa poispäin käännyn silmät veessä.

LAINEET.

Ei kukaan kysy, kukaan muista meitä,
me oomme kuohu valtamerten vaan,
me oomme kulkuun lakkaamattomaan
ah, iäks tuomituita, hävinneitä.

On määrä loitos autioita teitä —
Me emme sinne saavu milloinkaan.
Me katoamme hautaan harmajaan
ja rukoilemme: unho, lapses peitä!

Mut toiset tulee meidän jälkehen.
Ja katso: päästä vuotten tuhanten
ne kerran saapuu toivojemme rantaan.

Ne kerran saapuu jälkeen unhon, yön
ja toivottoman taistelun ja työn,
ja viime laine kuolee kultasantaan.

HAUDOILTA.

jotka nyt kauan on rauhassa maannehet,
joitten on taistelut voittohon laannehet.

Olen kuolleen laulajan sielu —
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.

Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen.

Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alta välkkyy valkohapset —
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset.

He kaikista on yksin eloon jääneet,
he itkeneet on paljon kyyneleitä,
nyt surunsa jo ovat ammoin laanneet,
nyt pyhä, kirkas rauha varjoo heitä.

He tulee mustissansa joka ilta
ja vapisevin käsin portin avaa
ja käyvät hiljaksensa hautain keskeen
ja muistokirjoitukset lasten tavaa.

Ja uudestaan ja yhä uudestansa
he muistelevat läpi elämänsä.
He niitä, jotka nyt jo ovat täällä,
on kerran sylkytelleet sylissänsä.

On kaikki hyvin, hekin kohta lähtee,
jo nukkuu lapset sekä lastenlapset.
Käy hiljaa päätä nyökkäin vanhat mummot
ja myssyin alta välkkyy valkohapset.

Päivännousu kultaa kirkkomaan,
linnut havahtuvat unestaan,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.

Päivän hymyyn ummut aukeaa,
niinkuin vasta olis luotu maa,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää,

niinkuin kuolo olis uni vaan,
elämä ei päättyis milloinkaan.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.

Riemulla käy kohti kuolemaas,
kuolemasta nousee elo taas.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.

III.

MOOSES.

Maa lupauksen, ikävöidä tohti
sua sydämeni yössä Egyptin,
ja korven kautta lapset Jaakobin
ma johdin maitas autuaita kohti.

Mun unelmissain seedrimetsäs hohti
ja suviniitut heljät Saaronin
ja vilpas juoksu pyhän Jordanin.
Ja mua sydämeni kaiho johti.

Mut toinen joukot Jordanille vie,
ja kaipuu ainoa se palkka lie,
min tautta sydämeni kärsi, soti.

Ah, korvenkulkijan on korpi koti!
En saavu suvenmaihin milloinkaan
ja unessa vain näin ma Kaanaanmaan.

KUNINGAS DAAVID.

On valkeen linnan yli noussut yö
ja Daavid-kuningas käy vuoteeltansa
ja tähtein loiston alla katollansa
hän kultaharppuansa hiljaa lyö.

Ei hälle rauhaa suo yön uni, työ,
ei kuuma sylinanti Batsebansa,
on murhe mykkä hänen otsallansa
ja sieluansa tuima tuska syö.

On muisto syntein hänet ylttänyt.
Hän tahtois olla yksin kanssa Herran,
hän erämaahan kauas ikävöi.

On kruunun loiste hälle halpa nyt.
Hän tahtois olla niinkuin läsnä kerran,
kun paimenena leikkiä hän löi.

SALOMO SULAMITILLE.

Ma harmaannuin jo sodan, rauhan töissä
ja olen kohta kypsä kuolemaan,
ja väsyin jo, ah turhaan tähtiöissä
tään elon tarkoitusta tutkimaan.

Ei onni ole kruunun-helmilöissä,
ei kullassa ja kunniassa maan,
ei runon sävelien helkynnöissä —
se kaikk' on turhuuksien turhuus vaan.

Nyt vasta onnen ihanimman näin,
oi Sulamit, sa sisko, ystäväin,
sun sisäisessä kauneudessasi,

mi katseilt' ihmisien kätköss' on,
ja itselleenkin aavistamaton,
kuin merten päärly lapsen-sielussasi.

SULAMIT SALOMOLLE.

Ma olin lapsi köyhän korven vaan,
mut löysin armon sinun edessäsi,
sa kaunistit mun kultakäädyilläsi
ja puetit mun silkkiin, purppuraan,

häävuoteesees veit myrrhan-tuoksuvaan,
ah, raukeana vasten sydäntäsi
kuin ruoko värisin sun sylissäsi
ma ihanuutta lemmen autuaan.

Oi suo mun, orjas, mennä jälleen pois!
Kas äiti synnytti mun kärsimyksin
ja surun maitoa ma juoda sain.

Tää onni mulle liian suuri ois.
Ma tahdon korvess' ikävöidä yksin
ja hiljaa itkeä vain onneain.

MARIAN MURHE.

Voi, päivä peittää silmänsä nyt varhain
ja maa ja metsä kauhuissaan on nyt,
voi, valo sammunut on tähtitarhain
ja merten valitus on yltynyt.

Hän oli sielultansa ylväin, parhain,
mi koskaan vaimosta on syntynyt.
Ei koskaan lapsia oo tuskain, harhain
kuin hän maan päällä kukaan lempinyt.

Ja hänet pettivät he, hänet möivät
ja häntä pilkkasivat, häntä löivät
ja armaat silmät peittyi kyynelein.

Ja hänet raastivat he Golgatalle.
Hän nääntyi tuskan toivottoman alle.
Hän kuoli yksin keskeen ryövärein.

MARTYYRIT.

"Ne pieskää!" huusi raivoissansa kansa,
"ne syöskää revittäviks petojen!"
Mut nöyrinä ne kulki vaieten
kuin hiljaisissa rukouksissansa.

Ja pedot kiljui verenhimossansa
ja kyyristyivät hyökkäyksehen
ja syöksi yli äitein, vanhusten.
He hymysivät anteeksantoansa.

Ja Herran kaupungista valkeasta
he näki suurta unta sieluissaan:
sen kadut kullasta on puhtahasta,

ei siellä päivä laske milloinkaan,
ja suvisien tuulten huminasta
soi uudet virret unten uuden maan.

IV.

MENNEILTÄ AJOILTA.

Mitä, pyhintä, korkeinta konsanaan
on astunut sieluhun,
mitä kauneinta uneksin milloinkaan,
se on liittynyt muistoos sun.

On puettu pyhimysgloriaan
ja kukkain tuoksuhun
ja kasteisen aamun purppuraan
lapsuuteni morsian mun.

Siintää taivas, välkkyy vedet,
kukkii kirsipuu,
kirsipuun alla valkea tyttö
vaiti uneksuu.

Vieläkin öisin unissani
kirsipuun sen nään,
kirsipuun kukkain lomitse armaan
kultakiharapään.

Muistelen sua kuin kaunista unta,
unta valkeaa:
minä olin lapsi ja sinä olit lapsi,
hymyili taivas, maa.

Kauneinta, ihaninta untaan koskaan
ei voi unhottaa,
kauneinta, ihaninta untaan ei koskaan,
koskaan toteen saa.

LETHEN RANNALLA.

Sun vaihtumatta yllä rantojesi
on valkeus ja rauha ikuinen
ja taivaan siinto sees ja sininen,
ja kristallia kirkkahampi vesi

sun välkkyy läikynnässä laineillesi,
kun kaukaa entää soinnut sävelten
ja tuoksut kukkain nimettömien
kuin viestit autuailta ylitsesi.

Oi unhon pyhä virta, syömestäin
pois pese muistot syntein syyttäväin
ja harhain, eksymysten elämäni.

Niin raskas, raskas eteen tulla on
ah, kahden armaan silmän tuomion,
mun Beatricein, lapsuusystäväni.

KEIJU.

Toisemme kuin läpi unelman
kesäyön hetkenä nähtiin…
katsoin silmies pohjahan,
niinkuin metsätähtiin.

Olitko keiju vai ihminen,
sitä edes tiedä en nyt,
tiedän: jälkeen hetken sen
multa on rauha mennyt.

SEITSENTOISTIAALLE.

Oot aamunraikas niinkuin aamunsuu
tai kevätpäivä tai kuin itse kevät,
ja suventuoksuva kuin nuori puu,
min lehdet kasteisina värisevät.

Nuor' onni silmissäsi kuvastuu,
ne niinkuin aamun taivaat säteilevät,
ja poves ujon alla uneksuu
viel' kevään ensi unet hymyilevät.

En voi, en henno sua herättää,
mun vangitsi kuin tenhoavin taijoin
sun vasta puhkeava nuoruutes.

Oi onnellista untas vielä näa!
Ma suudelman, min sulta ryöstää aijoin,
vain aatoksissa painan otsalles.

KAIPAUS.

Kaukana taivaanrantaa vastaan
lumiset vuoret ylenee,
lumisten vuorien toisella puolen
yksi, yks mua muistelee.

Sinisistä saloista savu nousee —
kaukana saunat lämpiää,
sinisissä saloissa kaukana sydän
sydämeni tahtikin sylkähtää.

Painan hiljaa silmäni kiinni:
kuulen äänesi helkynnän,
tunnen jossakin aatostemme
toinen toisiinsa yhtyvän.

Elän mä jällehen suviset päivät…
muistot mieltäni lämmittää.
Sinisissä saloissa kaukana sydän
sydämeni tahtihin sylkähtää.

MUA MUISTELE.

Mua muistele, kun avaa päivänkoi
lumotun linnan aamun auterissa;
mua muistele, kun ohi huminoi
yö uneksiva tähtimanttelissa;
kun onnen hurmassa sun rintas aaltoaa,
sua illoin unelmat ja varjot houkuttaa,
humussa metsien:
sa kuulet sävelen
mua muistele.

Mua muistele, kun tahto kohtalon
on meidät eroiltava ainiaaksi,
kun tuskahan on sydän toivoton
ja vuotten painoon lakastuva maaksi;
ah, muista lempeäin ja viime suudelmaa!
Ylitse kuolonkin viel' lempi leimahtaa.
Mun kunis sykkii syön,
se sinis sulle lyö:
mua muistele.

Mua muistele, kun alla kylmän maan,
mun nukkuu särkynehet unelmani;
mua muistele, kun hiljaa tuoksumaan
käy orpo kukkanen mun haudallani.
Sua nää en milloinkaan, mut katso, sielu mun
kuin uskollinen sisko palaa luokse sun.
Ah kuule, yössä näin
soi ääni nyyhkyttäin:
mua muistele.

NYT VASTA TUNNEN…

Kun jällehen taas painaa elon arki,
mun on kuin unta kaikki ollut ois.
Nyt vasta tunnen: olin onnellinen,
kun onni on jo multa mennyt pois.

Ah, on kuin läpi yön ja hiljaisuuden
mua silmäs katsois, äänes helkky sois…
Nyt vasta tunnen sua lempineeni,
kun olet multa iäks mennyt pois.

MINÄ RAKASTIN NEITOA NUORTA.

Minä rakastin neitoa nuorta,
joka lehdoissa ilakoi,
suven riemu kun mailla läikkyi
ja metsät helisi, soi.

Nyt syksy on riipinyt lehdot
ja vienyt ystävän…
minä hyväilen paljasta puuta,
jota kerran koski hän.

Ah, vaikk' olet iäksi poissa,
sua lemmin vieläkin…
sinä rauhani rikkoja julma,
sinä siunattu sittenkin.

HAAVOITETTU HIRVI.

On haava syvä sydämessä sen —
se vielä kulkee tuskaa uhmaten
ja kantain surman nuolta rinnassansa.

Se kulkee ylpeänä pystypäin,
veristä sydäntänsä sylkyttäin,
se jättää jälkeen takaa-ajajansa.

Ei ykskään nähdä saa sen kärsivän,
tuon haavoitettunakin ylpeän,
kun vuotaa hiekkaan sydänveri jalo.

Se syöksyy syviin ikimetsihin,
pois tuskaa sykkiväisin sydämin;
kun synkistyy sen ympärillä salo,

se silloin vasta vaipuu, vaikeroi,
ja vuorten onkaloissa kaiku soi,
kun yksinään se ystävittä huolee.

Ja yllä katsoo kylmät tähdet vaan —
se syöksyy vuoren rotkoon tuskassaan
ja sinne, sinne kuninkaana kuolee.

YLÖS AURINKOON!

PÄIVÄ.

päivä nousee purppuraisin siivin,
kastehessa kylpein tuoksuu maa,
ulapoilta uivat huomentuulet,
taivahille kiurut kohoaa.

Päivä nousee siunausta vuotain,
aamukaste sielun kostuttaa;
kiitokseni, nouse kiurun lailla
kohti taivonkantta korkeaa.

KEHTOLAULU.

Sa olet valkeain unten laps
ja suuren rakkauden,
me kuolemme pois, mut rakkaus
on sinussa ikuinen.

Oi, täyttymättähän monet jäi
unet onnenautuaat,
ja me kuolemme pois, mut unelmat
sinä kerran täyttää saat.

KATOLILAISESSA KIRKOSSA.

Soi messukuoron laulu humisten,
se niinkuin merenkäynti nousee, vaipuu,
ja tuohus palaa eessä Neitsyen
ja pyhä savu korkeuksiin haipuu.

Ja alla kaarten kimmeltävien
kas polvillensa kaikki maahan taipuu.
On hengen ikävöintä ikuinen
ja pyhä, pyhä sydämien kaipuu!

Me sille pystytämme temppeleitä,
ja sitä isät ammoin ennen meitä
jo puussa, auringossa kumarsit.

On vuosituhansien salain takaa
sen valta koskaan vaihtumaton, vakaa,
kun muodot tuhannesti vaihtelit.

NÄIN HYVÄ ON.

LAKEUDEN-YKSINÄISYYS.

Ma suojass' uinun korkeen ruohoston,
ja siintoon kauas katseheni leijaa,
soi sirkkain kuoro taukoamaton
mun yli kaartuin taivon suuren, Seijaan.

Kuin unet armaat pilvikarkelo
käy valkeana sinikantta kiitäin; —
mun on kuin öisin ammoin kuollut jo,
nyt pois kuin pilvet autuaana liitäin.

KESÄYÖ.

Oi, onnellinen on sydän,
joka rauhaa juoda saa
ja tuntea kesäyön onnen,
kun tuomet tuoksuaa,

ja niitut hämyssä nukkuu
ja vaiti on metsä, maa,
ja jostain lahden takaa
ruisrääkkä kaikertaa.

Se ei voi enää mitään saada,
ei mitään kadottaa,
joka tuntee kesäyön onnen,
kun tuomet tuoksuaa.

ERÄMAA.

Mun kaipaukseni öin ja päivin on
sun uneksivaan hiljaisuutehesi,
miss' onni tyyni, intohimoton
on hengityksessä sun tuoksujesi.

Ja tuulten helkähtävän soittelon
ma kuulen kruunuissa sun metsiesi,
nään unta laulajista hongikon
ja päivännoususta sun ylitsesi.

Suur' erämaa, min rauha ympäröi
sun suurten, sanattomain korpiesi,
ja päivän siunaus min seppelöi,

ah, lahjoistasi parhaan saanut oon:
mun sydämeeni sytti sydämesi
sun uskos elämään ja aurinkoon.

Soi hiljaisuuden kellot korvahani,
puut mulle päätä nyökkää harmahat
ja lehdot havisevat armahat,
kun yksinäni harhaan polkujani

ma unelmien-valtakunnassani,
ja päivät menevät ja tulevat
kuin taivahilla pilvenhattarat,
ja unhon onni on mun rinnassani.

Oi täällä vielä sadun taika elää,
ja sinikellot keijuhäitä helää,
ja immet kuutamossa karkeloi.

Ja täällä vielä aarnitulet palaa,
ja täällä metsän hohtolinnat salaa
viel' öisin vaeltaja nähdä voi.

Kuin äidin kehtolaulu huminasi
on jäänyt soimahan mun sieluhun,
oon saanut voimaas aurinkoista sun
kuin jättiläinen kosketuksestasi.

Sa lääkitsit mun lohdutuksellasi,
kun vaipunut ma oli suruhun,
ja keväänonneni kun hymys mun,
sen kajastuksen näin sun kasvoillasi.

Soi kielet meissä samoin sävelein.
Kuin hengen hengestänsä sydämein
sun hiljaisessa humussasi kohtaa.

Puun, kiven, tähden, ihmissydämen
kas läpi virtaa voima iäinen,
se voima, joka maailmoita johtaa.

KUKKA.

Ah, on lyhyt kukan taru,
hankihin se hukkuu,
mutta tyynnä kesän kukka
talven alla nukkuu,

nähden unta onnellista:
haudaltansa herää
kevään tullen uusi kukka
kohti päivänterää.

RASKAHINA RIIPPUU RYPÄLEET.

LEGENDA.

Pyhä, ikuinen kaipaus hällä
oli syntyissä rinnassaan,
ja kuin kaikki me ihmislapset
hän etsi taivastaan.

Hänet vei se rinnan kaipuu
pois maastansa, kansastaan
yli monien merten kuohun
ulos avaraan maailmaan.

Hän tuskin mies oli vielä,
kun lähti hän matkalleen,
ja kun palas — oli vuosien lumi
jo satanut hapsilleen,

ja vartensa köyryks käynyt
ja sammunut silmän lies.
Mut taivasta löytänyt mistään
ei ollut se vanha mies.

Näät rauhaa suonehet hälle
ei laakerit kunnian,
ei nero, ei naisen lempi,
ei päihtymys hekkuman.

Niin saapui matkallansa
hän majaan matalaan,
miss' asui köyhä vaimo
ja puute ja kurjuus vaan.

Makas taudin lyömänä vaimo
kera kuoleman kamppaillen,
oli otsalla tuskan poltto,
tuli silmissä hourehen.

Hän astui sairahan luokse,
levon, lohdun hälle toi,
ja tuskahan lievityksen
käden kosketus hellä soi.

Ja hän jäi ja hän kaikkensa jakoi
kera vaimon köyhän sen,
ja hän valvoi tuskien hetket
siell' luona vuotehen.

Ja oli kuin silloin oisi,
taas syttynyt silmän lies,
mut kirkkaampana, kuin milloin
oli nuori se vanha mies.

Ja oli kuin päärlyiset portit
olis laivahan auenneet
ja autuutta sokean silmät
ah, kasvoihin katselleet,

ja paistanut ikuinen päivä,
sadat harput helkkyneet
ja lävitse tuskan ja vaivan
hyvät enkelit hymyilleet.

TÄHTIEN LAULU.

On täällä aurinkoista, avaraa,
ja täällä tuskat rauhaan raukeavat
ja vietit villit tuli kirkastaa
ja rajat hyvän, pahan katoavat.

Yö kättä päivälle tääll' ojentaa,
kuin harppu avaruudet humajavat,
ja tähtikunnat kaukaa kimaltaa
ja sammuin syvyyksihin sukeltavat.

Mut ikuisesti syttyy uudestaan
siell' aurinkoja elämähän uuteen,
miss' ompi kerran kuolo kulkenut.

Niin aina jatkuva on ikuisuuteen.
Ei mikään joudu hukkaan milloinkaan,
ei mikään ole suotta sammunut.

LAUANTAI-ILTA.

Vasta, luulen, paimenpojat
karjan kotiin toivat,
yli vetten kirkonkellot
sunnuntaita soivat.

Aaltoo laiho tähkäpäinen,
henkii tuuli lauha,
suvisen tienoon yllä lepää
sunnuntainen rauha.

Päivä hiljaa metsän taakse
laskee ruskoon kullan,
maasta hengitys se nousee
nuoren, mustan mullan.

Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,

sammuvan päivän siunatessa
kultaviljamaita,
kellojen kaukaa soittaessa
suurta sunnuntaita.

*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIELIALOJA ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org . If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that:

• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate .

While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org .

This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.